G: Miten kerroitte lapsenne isälle olevanne raskaana?

tökkäsin testin kouraan ja kehotin kattomaan tuloksen. Lyhyestä virsi kaunis siis...

Katsottiin raskaustestin tulos yhdessä

hän tiesi, että olin käynyt sairaalassa raskaustestissä (kävin kuukausittain) ja soitin hänelle töihin kuultuani testituloksen. Ihan vaan sanoin, että soitin sairaalaan ja ne sanoi, että oli plussaa... Mies kysyi, että mitenkäs sitte, minä taisin vastata, että lähden varmaan silti tästä pyöräilemään töihin ja jutellaan illemmalla...



Kakkosesta olin muutama päivä sitten sanonut, että kuukautiset taitaa olla myöhässä ja jouluaaton aattona tein testin heti aamulla ja vein tikun miehelle, joka vielä lojui sängyssä.



Eli ei suurta draamaa, kun molemmissa tapauksissa lasta tehtiin ihan tarkoituksella.

Kysyi, mikä hätänä. Vastasin että en uskalla edes kertoa. Lopulta sain sanottua, että taidan olla raskaana, vaikka kuukautiset olevinaan juuri joitakin päiviä sitten alkoivat.



Olin jo ostanut raskaustestin, tein sen sitten ja katsottiin tulos yhdessä. Plussaahan se oli. Raskaus oli melkoinen pommi, koska emme olleet yrittäneet lasta ja ehkäisyä oli käytetty.



Mieheni suhtautui asiaan heti paljon paremmin kuin minä, sanoi että älä rakas hätäile, kaikesta on selvitty ja tästäkin selvitään, ja että ajatus vauvasta tuntuu oikeastaan aika hienolta.



Ei kestänyt kauankaan, ennen kuin itsekin aloin iloita yllätysraskaudesta. Nyt lapsi on 7 v ja aivan ihana lapsi onkin! Eipä tosiaan harmita, että tuollainen vahinko kävi :) Parin vuoden päästä sitten ihan suunnitellusti " hankittiin" vielä toinenkin.

mies on sellainen, että jos hänellä on PIENINKIN epäilys siitä, että olen raskaana, hän pomppaa heti kattoon, ryntää googleen ja hakee sieltä viidessä minuutissa kaikki mahdolliset ovulaatiopäivämäärät, lasketut ajat ja selittää ummet ja lammet siitä, minkä ikäinen lapsi milloinkin sitten olisi, ja onkohan se poika vai tyttö, ja....



Ja tämä vasta siinä vaiheessa, kun itse funtsaan, että jaa, pitäsköhän tässä joku raskaustesti ostaa.

kyselee, koska seuraavat menkat on ja sitten jos ne ovat päivänkin myöhässä, alkaa se " oletko raskaana, tee testi, tee testi" -show ;D

ei häiritse lainkaan. Varsinkaan kun tiedän, että on yhtä innoissaan myös sitten siitä syntyvästä lapsesta, jaksaa leikkiä, hoitaa, puuhata ja tehdä vielä isommankin kanssa vaikka mitä.

hänellä on kyllä ihan ura, ikinä ei koti-isäksi ryhtyisi.

sisällä oli tuti

..ja nyt saan kertoa uutisen taas, en vielä tiedä, kuinka teen, ajattelin lähettää jonkun " virallisen" , esim. " vakuutusyhtiön kirjeen" , jonka sisällöstä tulisi esille...

olimme illalla menneet nukkumaan. Sängyssä sitten pyysin häntä kuuntelemaan mun mahaa. Mies ihan ihmeissään että mikä kaasupila tämä on. No, se kuunteli ja kysyi että mitä nyt.



Minä kysyin: eikö se jutellut sulle mitään? Se meidän vauva?



Tämä oli siis ihan suunnittelematon juttu, joka päähän pälkähti.



Nyt toista odottaessa olin juuri tullut töistä ja lähdimme saman tien kauppaan. Mies kysyi, mitäs kaikkea alkosta pitää hakea? Sanoin, ei mitään, olen raskaana. Eli ei siinä sen suurempaa romantiikkaa... ;)

Oltiin erottu viikkoa aikaisemmin ennenkuin tein testin mikä näytti plussaa, aiempi näytti negatiivista.. Ei mies mua uskonut ennenku dna-testit tuli..



Kuopuksen isän kans oli tapana tallennella " tyhmiä" viestiä toistemme kännyköihin salaa. Tallensin hänen kännyynsä sit viestin: " Mä oon raskaana" . Ei meinannut millään uskoo, mutta oli sit kuitenkin ihan ok asian kanssa, vaikka olikin tuolloin 17v. Ei ehkä tiennyt mitä tarkoittaa lapsen saaminen, erottiin kun poika oli vähän alle 2v.



Esikoisen isällä jo toinenkin lapsi, kolmas tulossa ja ottaa esikoistamme pitkiksi aikaa kerrallaan (asuu kauempana). Kuopuksen isällä kaikkee muuta, tapailee poikaansa 2-3 krt kuukaudessa pari tuntia kerrallaan.



Mut en valita!!!

Soitin " isälle" että olen raskaana ja olet isä uudenvuodenaattona alkuillasta. Oli kuulemma mennyt juhlat vähän pilalle. Asui silloin ex-avovaimon kanssa ja nyt meillä useampi lapsi yhdessä ja naimisissa.

siis ekan kerran teimme testin yhdessä. Kun ne kaksi viivaa ilmestyi, itkimme yhdessä (onnesta). Ikävä kyllä se raskaus päättyi keskenmenoon rv9...

Tokan kerran teimme myös testin yhdessä, mutta minä en uskaltanut katsoa, mies kävi vessassa katsomassa tikkua. Näin heti (vaikka yritti salailla), että tulos oli mieleinen, plussaa näytti. Tämä raskaus on nyt viikoilla 35. :)

Joten kerroin testin vain olevan plussa. Tai ehkä ennemminkin kiljuin ja hypin tasajalkaa tms. :). Tosin monta testiä kerkesin " turhaankin" tekemään. (lapsia " tehtiin" 1½v ja 1v8kk).

Uskaltauduin lopulta tekemään testin. Mies istui olohuoneessa odottamassa, ja tunki lopulta vessaan katsomaan testin tulosta kun en heti mennyt kertomaan hänelle miten kävi. Viivojen ilmestyessä tikkuun molemmat menivät ihan paniikkiin.



Lapsettomuushoidoissa oltiin siis käyty jo vuoden ajan, ja tämä oli viimeinen yrityksemme. Välttelin testin tekoa viimeiseen asti koska en halunnut pettyä jälleen kerran.