Miksi niin paljon toisten haukkumista?

Olen lueskellut jonkin aikaa viestiketjuja ja ihmettelen tätä asiaa.

Moni ihminen tekee asiat elämässä toisin kuin minä, tarkoitan tällä ammattia, asuinpaikkaa, aviomiehen valintaa, perhesuunnittelua, kotieläimen valintaa, hiusten pituus, lävistysten määrä, vaatteiden valinta, sisustus, lasten kasvatus ja hoito, listaa voisi jatkaa loputtomasti. Silti en usko, että valintani tekevät minua oikeamieliseksi ja hyväksi ihmiseksi. Ne ovat asioita miten elämä on minua johdattanut, aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja monia asioita en ole etukäteen suunnitellut, asiat ovat tapahtuneet ja silti voin ajatella elämääni tyytyväisenä. Eikö voitaisi kaikki miettiä oman elämämme asioita, mihin on tyytyväinen ja mihin ei, mitä voisi muuttaa. Koska aina muutos lähtee omasta aloitteesta, ei toisten lausumista haukuista. Koitan itseäni kokoajan kehittää ja ajatella asioita, ottaa selvää ja todeta, etten ole täydellinen, minusta ei koskaan tule täydellistä, enkä usko, että kenestäkään muustakaan ihmisestä. Koska mikään maailmassa ei ole mustavalkoista. Opetetaan lapsillemme sen sijaan suvaitsevaisuutta, ensimmäinen askel on oma esimerkki. Maailmassa olisi paljon vähemään koulu- ja työpaikkakiusaamisesta kärsiviä ihmisiä. Kiitos, jos jaksoit lukea tekstini loppuun.

t. Nuori, naiivi ja toivoton idealisti