Naapuri ei tajua, miksi teen töitä hiekkalaatikollakin

ettei lapsesi tuntisi itseään välttämättömäksi pahaksi.

Minusta on niin ihanaa kun saan hoitaa kuitenkin lastani kotona, koska mies vuorotöissä. Eli kun hän on kotona, minä olen " oikeassa toimistossa" . Muulloin toimisto seuraa mukana vaikkapa hiekkalaatikolle :) Ja aikaa lapsellekin toki on!

Ihmeellinen syyllistämismeininki taas. Ikään kuin ap AINA hiekkiksellä ollessaan tekisi VAIN töitä.

Ja varsinkin jos sillä on kavereita siellä ja tekemistä riittää, niin mikäpä siinä. Muakin välillä tympii vaan istuskella.

mutta kyllä me miehen kanssa vähän ihmettelimme, kun pienen lapsensa harrastusta katsomaan tullut isä naputteli koko ajan kannettavaa kentän laidalla. Ja siihen päälle vielä tiuski vieressä olevalle nuoremmalle lapselleen. :(

Omistan viestintätoimiston. Työajat liukuvat, mutta tietyt asiat on pakko hoitaa aika nopeasti. Itse asiassa pidän tilannettani aika ideaalina. Pystyn olemaan lasteni kanssa normaalia työssäkäyvää huomattavasti enemmän, ja silti pääsen kohtuulliseen tulotasoon.

opiskelin samalla, ja usein mulla oli koulukirjat hiekkiksellä, jopa leikkipuistossa tai avoimessa päiväkodissa mukana, joita aina sopivan hetken tullen luin.

Ja kyllä katsottiin pitkään!



Myös kun luin pääsykokeisiin (ja lapset oli silloin jonkun hoidossa toisinaan), saatoin mennä etupihalle pikkupatiolle lukemaan aurinkoon, miksi sisällä könöttäisin koko ajan. No ohikulkevat naapurit sitäkin kattoi aina tosi kieroon.



Kateita ne vaan on! Silloinkin asuttiin kaupungin vuokratalorivarissa. (Ei enää, opiskelu kannatti :-).



Nyt kun on taas pitkän tauon jälkeen pieni, toisaalta ihan NAUTIN siitä kun nyt kotona ollessa on voinut olla hiekkiksellä ihan vaan " tyhjäpäänä" mitään tekemättä välillä. Yksi päivä yritin vähän jatko-opintojen papereita samalla lukea, mutta ei siitä mitään tullut, kun tää meidän pikku 1-v. on niin hemmoteltu kai, ettei antanut mitään lukea, hänen kanssa pitää vaan leikkiä koko ajan :-).



No parin kuukauden päästä joudun jo töihin, ja kyllä mieluusti tekisin niinkuin ap jos voisi.



Ap, ne sun naapurit ja muut mammat on vaan JUNTTEJA ja kateita luusereita.

Aattelin, että olet päivät töissä ja iltaisin ja viikonloppuisin naputtelet konetta.

2

Taaperoni ei ensinnäkään pysy hiekkiksellä vaan säntäilee paikasta toiseen ja joutuu erilaisiin vaaratilanteisiin ellei sitä koko ajan vahdi. Mutta mikäs tuossa, jos pystyy työhommia tekemään hiekkiksellä, niin siitä vaan. Ihailen ap:n keskittymiskykyä.

istua napottavat rivissä penkillä ja juoruavat...miten se eroaa siitä onko siinä sylissä läppäri vai ei?

Leikki on lasten työtä. Ja minä kun olen jo aikuinen, niin kyllä haluan joskus tehdä muutakin. Itse otan hiekkikselle sanomalehdet mukaan. Lapset ei siinä mitään leikittäjää kaipaa, sillä hiekka on itsessään niin viihdyttävää. Toki välillä teen niille hiekkakakkuja, kun eivät vielä itse osaa. Ja täällä ei onneksi kukaan katso mitenkään, kun ei oo naapureita niin lähellä, että näkisivät meidät.

Kuka pätee milläkin :D



Mulla aina ( lähes ) mukana lehti tai kirja, jota lueskelen kun lapsi leikkii. Välillä teen hiekkakakkuja lapselle.



Eikös se ole ihan tarkoituskin että lapsi oppii leikkimään itsekseenkin eikä odota että joku aina leikittää...?

kyllä lähinnä vain oleskelen vieressä, voisin hyvin siinä tehdä töitä tai lukea jotain. Riittää, että olen paikalla.

ehkä tulis enemmän oltua hiekkiksen reunalla, jos olis tekemistä itellä. en jaksa kauheesti ' äippäillä' muiden äitien kanssa. nyt kesällä voisin ottaa kirjan sinne taas. siihen ainakin pystyy keskittymään.

kyllähän se läppärikin jää sivuun ku lapsi tarvii apua. ehkä se vaan näyttää jotenkin tylyltä että tekee duunia, mutta musta siinä ei oo mitään pahaa.

Vierailija:

Leikki on lasten työtä. Ja minä kun olen jo aikuinen, niin kyllä haluan joskus tehdä muutakin. Itse otan hiekkikselle sanomalehdet mukaan. Lapset ei siinä mitään leikittäjää kaipaa, sillä hiekka on itsessään niin viihdyttävää.

Leikki on LASTEN työtä, aikuisilla voi olla omat tärkeät työnsä. Minusta on hyvä, että lapset oppivat, etteivät vanhemmat ole olemassa aina vain heitä varten. Ei äidin velvollisuus ole olla lapsen viihdyttäjä, vaan tarjota henkinen ja fyysinen perushoiva ja turvallisuus. Lapsen tulee oppia viihtymään itsekseenkin.

Viides vuosi menossa. Olen huomannut, että fiksumpaa on loppujen lopuksi olla äiti kokoaikaisesti, kun on lasten kanssa ja tehdä töitä täysaikaisesti, kun niitä tekee. Muuten tekee kaiken puolivillaisesti, eikä kukaan ole tyytyväinen.

Näitäkin mammoja näkee ihan tarpeeksi hiekkiksella.