Perätila ja synnytys

Mulla oli kuopus perätilassa, mutta halusin sektion. Kovin yrittivät suostutella alatiesynnytykseen, on kuulemma ihan yleistä nykyään. Eka syntyi myös sektiolla (synnytysesteen takia), ja se oli hyvä kokemus (jos leikkauksesta niin voi sanoa=)) Eli katsoin itseni ensisynnyttäjäksi, jos olisin alakautta synnyttänyt kuopuksen, enkä " uskaltanut" ..Olin ja olen edelleen tyytyväinen, että valitsin sektion. Ja tyytyvöinen ettei käännösyritys onnistunut! En meinannut ensin suostua koko yritykseen, mutta puhuivat ympäri, ja se harmittaa edelleen!! Ei ollut kiva homma.. =(

Suostuttelivat synnyttämään alakautta. Painostivat lähinnä.



Raskaus meni yliajalle, eikä synnärilläni käynnistellä perätiloja. Niinpä meni suunnitelluksi sektioksi ja hyvä niin. Vauva oli useiden ultrien mukaan pieni ja siro (n. 3200g), synnyttyään selvisi, että painoi 4 kg ja pipo 37 cm.



Yritettiin kääntää, mutta kääntyi heti takaisin perätilaan.



Leikkaava lääkäri sanoi, että kun leikattiin. Napanuorakin oli kiertyneenä moneen otteeseen hartioiden ympärille. Synnärini oli kätilöopistonsairaala.



Jos vielä joku lapsistani olisi pärätilassa, antaisin kääntää (ei ollut mielestäni kivuliasta, lähinnä epämiellyttävää) ja jos ei kääntyisi, niin vaatisin sektion.



Tsemppiä sulle valintoihin.

Tähän päädyttiin Suomessa joitakin vuosia sitten. Lääkärit keskimäärin tietävät tämän, mutta jotkut ovat itsepintaisia ja vanhoillisia. Voi vauva- ja äitiparkoja jotka suostuvat painostukseen. Olkaa järkeviä älkääkä ottako minkäänlaista riskiä vauvan vuoksi, sama jos itse repeää mutta lapselle voi tulla pahojakin vammoja. Tulee ulos täysin linkussa, sisäelimet painuvat kasaan pahasti jne.



Miettikää tarkkaan, tämä on vakava asia.

Nämä vastauksenne laittoivat ajattelemaan. Itse olen ajatellut synnyttäväni alakautta, jos lapsi ei käänny... Taitaa olla vakavan keskuselun paikka.



*ap

esikoisen alakautta Kättärillä 2005, hienosti meni se synnytys, kun oli pieni vauva ja nopeasti etenevä synnytys. Yritettiin kääntää, muttei onnistunut.

Tätä on vaikea kommentoida, en suosittele yrittämään missään pienemmässä sairaalassa, isommassa yksikössä, jossa asiantuntevia lääkäreitä on paikalla, on varmaan ok. Koska alatiesynnytykset alkaa olla aika harvinaisia, ei kokemusta näistä ole kaikilla synnytyslääkäreillä.

Mieti ja juttele synnytyslääkärin kanssa. Tsemppiä!

molemmat lapseni alateitse perätilasta. Kannattaa punnita molempien synnytystapojen hyvät ja huonot puolet ja tehdä sitten päätös. Jos vähänkin epäröi, ei mielestäni kannata lähteä alateitse synnyttämään. Samaa mieltä olen, että isommassa sairaalassa uskaltaisin perätilan synnyttää. Minulle sanottiin, että soitettava synnärille, kun lähtee synnyttämään, että paikalla on perätiloja hoitanut lääkäri. Mutta molemmissa synnytystavoissa tietysti puolensa. Omat vauvat olleet alle 3-kiloisia ja itsellä tilava synnytyskanava. Kovin isoa en olisi alateitse synnyttänyt.

Vierailija:

Suostuttelivat synnyttämään alakautta. Painostivat lähinnä.

Raskaus meni yliajalle, eikä synnärilläni käynnistellä perätiloja. Niinpä meni suunnitelluksi sektioksi ja hyvä niin. Vauva oli useiden ultrien mukaan pieni ja siro (n. 3200g), synnyttyään selvisi, että painoi 4 kg ja pipo 37 cm.

Yritettiin kääntää, mutta kääntyi heti takaisin perätilaan.

Leikkaava lääkäri sanoi, että kun leikattiin. Napanuorakin oli kiertyneenä moneen otteeseen hartioiden ympärille. Synnärini oli kätilöopistonsairaala.

Jos vielä joku lapsistani olisi pärätilassa, antaisin kääntää (ei ollut mielestäni kivuliasta, lähinnä epämiellyttävää) ja jos ei kääntyisi, niin vaatisin sektion.

Tsemppiä sulle valintoihin.

8 vuotta sitten TAYS:ssa. Kaikki meni tosi hyvin ja kaiken kaikkiaan parempi kokemus kuin kuopuksen syöksysynnytys (normaalisti)



Ainakin TAYS:ssä kätilöt ja lääkärit eivät pidä perätilasynnytystä mitenkään riskaabelina. Synnytyksessä tosin on mukana aina enemmän henkilökuntaa, mm synnytyslääkäri. Eppari mielestäni tehdään aina ja synnytysasento on jalat ylhäällä. Kaikki mahdolliset kivunlievitykset sain ja ne tehosivat. Synnytys oli nopea, kaiken kaikkiaan 5 tuntia ja ponnistusvaihe 15 min.



Katso kuitenkin, että lantiosi kuvataan ja se todetaan tilavaksi. Lisäksi lapsen painoarvio on syytä tehdä ehkä parinkin asiantuntijan toimesta.

Käännösyritys tehtiin ,ei onnistunut. Aiemmin 3 synnytystä normaalisti takana, halusin itse synnyttää, jos esteitä ei olisi tai tulisi. Lantiokuvat olivat ok, vauvan koko oli hyvä.

synnytys meni jopa helpommin kuin aiemmat normaalit synnytykset ja poika syntyi lääkäreiden ja kätilöiden turvallisessa hoidossa terveenä ja hyvävoimaisena, reilut 3400g

Onko kylkiä vasten? Ei kai sieltä mahdu jos tulis kädet ylhäällä? Miksi pää hankalin, ottaako leuka kiinni jos nousee ylös päin?



Miettii hän jonka vauva vielä pt, rv36 menossa.

Sittehä katkee niskat jos niin tulee/vedetään.

ja hienosti meni.



ei tullut mitään ongelmia ja nopeasti syntyi :)



sektioon olisin mennyt jos olisi ehditty mutta hyvä näin. oli paljon helpompi kuin esikoisen :)

Tyksissä synnytin ja olin ensisynnyttäjä. Käytiin siellä kontrollissa kerran viikossa rv35 eteenpäin ja joka kerta keskusteltiin haluanko sektion vai alatiesynnytyksen (esitin myös mitä typerimpiä kysymyksiä, kun tietysti luin netistä kaikkea huuhaata perätilasynnytykseen liittyen...). Lantio kuvattiin ja todettiin, että pienikokoinen vauva mahtuu tulemaan alateitse. Synnytys käynnistettiin rv 40+2 ja kaikki meni hyvin. Lääkäri oli kokoajan seuraamassa tilannetta ja kätilöitäkin huoneessa pyöri useampi. Kaikenkaikkiaan todella posittivinen kokemus =)

Päivääkään en ole katunut, että alateitse päätin synnyttää.

Perätilan alatiesynnytys vaatii myös täysin yhteistyöhaluisin äidin. Jalat pannaan telineisiin kiinni, huone on täynnä väkeä ja on tehtävä juuri mitä käsketään, eli sellaista omaehtoista kokemusta siitä ei kyllä saa aikaiseksi.



Onko Suomessa vielä muitakin sairaaloita kuin TAYS, jossa perätiloja painostetaan synnytettäväksi alateitse? Kansainvälisesti suositaan sektiota.