Kuinka moni mennyt maistraatissa kaikessa hiljaisuudessa naimisiin?

mutta ei niitä perinteisiksi hääjuhliksi voi kutsua vaan siis just bileet :)

joten jos sellaiseen olisi pakotettu niin olisi jäänyt koko homma väliin. Meille tärkeintä oli se avioliitto, eivät juhlat.

Todistajatkin oli maistraatin virkailijoita. Vanhemmillemme kerroimme viikkoa aiemmin mutta muille emme. Vieläkään ei varmaan kaikki sukulaiset tiedä että olen naimisissa.



Meille ei sovi yhtään isot häät. Emme halunneet haasata rahaa yhteen päivään vaan maksamme mieluummin niillä rahoilla omaa tulevaisuuttamme.

Mutta ei ehkä ollutkaan oikea valinta, sillä vuosia jälkeenpäin on kaduttanut ihan hirveästi.



En tosiaan halua/halunnut/olisi halunnut isoja kermakakkuunelmaprinsessahäitä, mutta jotain pienimuotoista ja söpöä kuitenkin.

maistraatissa, virkailijat todistajina. Kenellekään ei kerrottu aiemmin. Tai no, mun pomolle. kun meillä on oma vihkipäivä palkallinen vapaapäivä. Ollaan niin tyytyväisiä. kavereille pidettiin bileet myöhemmin. ei stressiä, ei rahanmenoa. Satsataan häämatkaan sitten oikein kunnolla.

Seurakunnan puolesta tulee todistajat.

Me myös. Tavallista juhlavammat vaatteet oli ja kävin meikissä ja kampauksessa. Kahdestaan mentiin naimisiin maistraatissa. Todistajatkin oli sieltä. Vihkimisen jälkeen kävimme hienossa ravintolassa syömässä. Ja sitten miehen luokse yöksi. Muutimme yhteen vasta naimisiinmenon jälkeen.

Hyvä muisto jäi. Hymyilyttää kun ajattelee. :)

Minä en jaksa mitään isoja hössöhössö- häitä. Eikä olisi ollut kyllä varaakaan ja jos rahaa olisi ollut, niin isojen häiden sijasta olisimme lähteneet pitkälle reissulle Afrikkaan.

Ei ollut edes pienimuotoista virallista tilaisuutta sen yhteydessä. Saatiin leima paperiin ja se oli siinä.



Olin koko ikäni haaveillut päivästä prinsessana, mutta ehkä seuraavassa elämässä. Tämän elämän prinssi kun on täys tyhjätasku niin kuin minäkin. Toivottavasti sentään rakkaus kestää...



nimim. juuri 14-vuotis' hää' päivää viettänyt