Olenko tahallisesti vai tahattomasti lapseton?
Olemme yrittäneet lasta kohta kolme vuotta. Emme ole olleet tutkimuksissa emmekä aiokaan mennä. Emme halua tietää, missä " vika" on emmekä halua hoitoja.
Lapsettomuus sinänsä ei enää ole suuri ongelma, mutta kumpaan kategoriaan luokittelisitte meidät: tahallisesti vai tahattomasti lapsettomiin. Onko tahattomasti lapseton vasta sitten, kun kaikki voitava on tehty?
Kommentit (10)
Tahallisesti lapsettomia ovat sitten ne, jotka napsaisevat piuhat poikki tms, eli tietoisesti toimivat niin, ettei lasta tule. Te kuitenkin toimitte niin, että lapsi saisi tulla.. Mun mielestä tahattomasti siis.
Meitä on kuitenkin syyllistetty siitä, ettemme halua apua tässä asiassa.
Ongelmahan voi olla hyvin pieni ja helposti korjattavissa. Mutta korostan kuitenkin sitä, että vain te voitte tehdä päätöksen hoitoon hakeutumisesta eikä muilla ole siihen mitään nokan koputtamista.
Meitä syyllistetään puolestaan siitä, että käytetään yhteiskunnan varoja itsekkäästi, uhrataan monta hyvää vuotta turhaan (not) yrittämiseen, ollaan moraalittomia, ei ajatella lapsen etua vaan väkisin vaan lisäännytään jnejne.. Eli molempi pahempi..
Eläkää vaan niinkuin teistä tuntuu hyvältä ja oikealta, ei kaikilla ole tai pidäkään olla kiinnostusta ja halua tutkimuksiin tai hoitoihin, jotka pahimmillaan ovat pitkällisiä, kalliita ja tuloksettomia!
Vierailija:
Ongelmahan voi olla hyvin pieni ja helposti korjattavissa.
Niin voi, mutta voi olla olemattakin. Pointti on juuri siinä, että haluammeko elää tietäen esimerkiksi, että toinen meistä on auttamatta steriili. Tai että lapsi saataisiin aikaan vain " koeputkessa" ja alkoita jäisi hoidoista yli.
Mutta vaikka lapsettomuudessa onkin tällainen kahtiajako olemassa, niin ei se tarkoita silti, että tilanne on joko - tai. Eiköhän tuossa tahattomassa lapsettomuudessakin voi olla eri asteita, kuten teidän esimerkki osoittaa.
Samalla tavalla lapsettomuudessa on eri asteita silloin, kun puhutaan sekundäärisestä lapsettomuudesta. Joidenkin mielestä kyse ei ole lainkaan lapsettomuudesta, jos parilla jo on lapsia. Mutta aivan varmasti pari kuitenkin kokee lapsettomuutta, jos yhden lapsen jälkeen toista ei kuulukaan moneen vuoteen. Tässäkin näkisin, että kyse on lapsettomuuden eri asteista, vivahteista - niistä mustan ja valkoisen välissä olevista harmaan sävyistä.
vaikka se ei suoranaisesti kysymykseesi liitykään. Eli hakeuduimme hoitoon vuoden yrittämisen jälkeen ja lääkäri määräsi tutkimuksiin. Kaikki oli ok. Meillä kävi kuitenkin niin, että munatorvien aukiolotutkimuksen jälkeen heti samasta kierrosta tulin raskaaksi! Ja sen jälkeen olen tullut ekayrityksestä raskaaksi jo kahdesti. Meillä siis näköjään vika olikin hiukan tukkoisissa munatorvissa, vaikka tutkimuksessa tukkoisuutta ei edes näkynyt. Tutkimus kuitenkin avasi tukoksen, mikä on kai aika tavallista. Meille lääkäri sanoi, että on hyvin tavallista, että naiset tulevat raskaaksi 3kk sisään tuosta tutkimuksesta, vaikka vikaa ei olisi löytynyt. Tämä vain esimerkkinä siitä, että tutkimuksia ei välttämättä kannata pelätä. Meillä on nyt 3 ihanaa luomulasta tutkimusten takia.
Vierailija:
Vierailija:
Ongelmahan voi olla hyvin pieni ja helposti korjattavissa.Niin voi, mutta voi olla olemattakin. Pointti on juuri siinä, että haluammeko elää tietäen esimerkiksi, että toinen meistä on auttamatta steriili.
Alkaisi kyllä viimeistään " vanhana" kalvaa tuo asia...
Koska muuten et voi saada selville, olisitko ollut oikeasti tahattomasti lapseton, koska asiaan on nykyään olemassa tehokkaat hoitokeinot. Tämä siis minun (entisen tahattomasti lapsettoman) mielipide.
Kaikkeen muuhun tuntuu saavan täällä vastauksen mutta ei näköjään tähän.
ap