Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Masennusta, vai normaalia raskauden mielealan vaihteluita?
15.05.2007 |
Tilanne siis tämä: Olen raskaana 14 viikolla, ja varmaan lähemmäs parin kuukauden ajan ainakin mielialat ovat heitelleet todella pahasti. huonoja päiviä on enemmän kuin hyviä. Kun ottaa päähän, tuntuu ettei mikään kiinnosta. välillä tekisi mieli huutaa ääneen ja rikkoa jotain. Monesti on mielessä käynyt ajatus miten helppoa olisi, jos vain nukkuisi pois, ei enää vain heräisi aamulla. Saatan olla täynnä suunnitelmiä ja iloinen ja yhtäkkiä mieliala vain romahtaa. joskus saatan räjähtää ihan tyhmistä pikkuasioista, esim. mies ei jaksa olla saunassa yhtä pitkään kuin minä, tms... viimeisen kuukauden aikana myös seksi haluni ovat kadonneet, en vain osaa enää rentoutua niin, että pystyisin nauttimaan. Seksiä kyllä harrastetaan jos mies haluaa, mutta minä en siitä ihmeemmin enää nauti. (mies ei siis tiedä ettei seksi enää innosta) Myös mies on ihmetellyt mikä minua vaivaa, kun aina olen kiukkuinen tai sulkeutunut.
Eli onko tälläinen normaalia raskausaikana? ensimmäisessä raskaudessa itse suorastaan kukoistin ja olin onneni huipulla, nyt on kaikki toisin. Vai olisko syytä hakea apua vaikka neuvolasta?
Kommentit (10)
mutta kun oikasti on kysyttävää ei saa vastausta... eikö kukaan osaa sanoa tähän mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sinulla/teillä muuten menee? Onko masennukseen aihetta, esim. taloudellisia huolia, työstressiä? Minusta kannattaisi kyllä jutella asiasta neuvolassa. On aina hälyyttävää, jos on kuolemankaipuuajatuksia. Voimia!
keskustella neuvolassa. Itselläni oli koko raskausaika tuollaista, ja nyt jälkiviisaana surettaa, kun en sitä apua älynnyt hakea. Koin raskausajan myös fyysisesti vaikeaksi, olin todella väsynyt, turvonnut ja pahoinvoiva alusta asti. Seksihalut katosivat eivätkä palautuneet kuin vasta kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Siinä vaiheessa oli parisuhdekin jo kriisissä...Synnytyksen jälkeen kyllä olo muuten helpottui monin tavoin. Mutta kyllä, hae ihmeessä apua. Puhu olostasi, sekin jo helpottaa. Et ole ainoa; ei tarvitse hävetä.
Oli nimittäin hänelle noloa kun soitin töihin hänelle ja meuhkasin milloin mistäkin jonninjoutavasta ja lopuksi löin luurin korvaan! Muuten, kumpi teillä on esikoinen? Mulla nämä hulluuskohtaukset tuli toisessa raskaudessa ja silloin saimme tytön, kaksi muuta on poikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi mutta tunnistan sinussa itseni kaikessa kiukkuisuudessa.
Viikkoja nyt 12. Kyse taitaa olla siitä että olen vain ihan älyttömän väsynyt koko ajan. Normaali alkuraskauden väsymys vaivaa, lisäksi kärsin unettomuudesta (se on minulla kiusana aina raskausaikana). Meillä on kaksi lasta ennestään ja nämä valvottavat ja työllistävät lisäksi aika lailla. Väsymys tekee sen, että mikään ei kiinnosta, mistään ei jaksa iloita, päivät menevät kuin sumussa. Ainoa mitä haluaisi on vain nukkua ja nukkua.
Toivotaan että tämä helpottaa pian meillä molemmilla ja alkaa se kuuluisa reipas keskiraskaus :) . Itse olen kyllä kaikissa kolmessa raskaudessa ollut alussa kaikkein huonoimmillani, ne loppuraskauden vaivat joista moni valittaa ovat minusta olleet pientä tämän alkuraskauden kaikenkattavaan kurjuuteen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta itse olen tottunut tulemaan toimeen vähällä. nyt meillä menee miehen kanssa hyvin, kun sain tuossa jonkin aikaa sitten keskusteltua miehen kanssa oikein kunnolla minun mieltäni painavista asioista. Kuvittelinkin, ärtyneisyys yms. johtuu meidän ongelmista. Mutta On nyt jotenkin pettynyt olo, kun olo helpottunutkaan, niin kuin olin kuvitellut käyvän.
AP
kuukauden PMS. Huutoa, raivoamista ja rikottuja astioita.
Vaimo haluaisi lisää lapsia, mutta minä olen sanonut, että liittomme ei kestä enää vastavaa vauhkoamista.
T: mies
Alue: Aihe vapaa
T:yhden äiti, ei kiitos enempää