Lue keskustelun säännöt.
En oikein osaa iloita vauvastani
02.05.2007 |
Vauva on 2 kk, kaunis, ihana, tyytyväinen. En kuitenkaan osaa olla onnellinen hänestä, joku syyllisyys taustalla painaa. Että lisään tämän ylikansoitetun maapallon kuormaa synnyttämällä lisää lapsia.
Kommentit (9)
Surullista kuunneltavaa pienen vauvan äidiltä. Hakeudu hoitoon tuo ei ole normaali tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ont ulevaisuuden suunnitelmia, osaan iloita asioista. Paitsi siis tästä vauvasta :( ap
varaa aika heti neuvolapsykologilta- MARS!!!
Lapsesi on ihan yhtä tervetullut maailmaan kuin muutkin lapset-
Onnea vauvan syntymän johdosta!
ei Suomi ole täynnä, tänne mahtuu kyllä ja on toivottavaakin että syntyisi enemmän lapsia. Mutta silti. En oikein saa kiinni mikä tässä on taustalla. ap
Tuo on ihan " normaalia" , moni kokee epäilyn hetkiä ensi kuukausien aikana. Itsellä alkoi helpottaa kun vauva oli 3 kk. Iskin useimpina iltoina, mutta muuten olin kai ihan kunnossa.
Nyt harmittaa etten ottanut aikanaan neuvolassa puheeksi, sanoin aina että " olen kunnossa ja kaikki hyvin" . Olisin kuitenkin tarvinnut tukea ja ymmärrystä. Mutta toisaalta ehkä on parempi, etten jäänyt neuvolan kirjoihin masennus-tapauksena... Vaikea sanoa. Siis ongelma oli, ettei tuttavapiirissäni ollut silloin yhtään vauvaperhettä, ei vertaistukea (paitsi netissä, onneksi!!).
Siis jos tuntuu pahalta, puhu puhu. Eri asia kenelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ITKIN useimpina iltoina
Vierailija:
Tuo on ihan " normaalia" , moni kokee epäilyn hetkiä ensi kuukausien aikana. Itsellä alkoi helpottaa kun vauva oli 3 kk. Iskin useimpina iltoina, mutta muuten olin kai ihan kunnossa.Nyt harmittaa etten ottanut aikanaan neuvolassa puheeksi, sanoin aina että " olen kunnossa ja kaikki hyvin" . Olisin kuitenkin tarvinnut tukea ja ymmärrystä. Mutta toisaalta ehkä on parempi, etten jäänyt neuvolan kirjoihin masennus-tapauksena... Vaikea sanoa. Siis ongelma oli, ettei tuttavapiirissäni ollut silloin yhtään vauvaperhettä, ei vertaistukea (paitsi netissä, onneksi!!).
Siis jos tuntuu pahalta, puhu puhu. Eri asia kenelle.
kasvaa vähitelleen suurimmalle osalle meistä. Siitä puhutaan ihan liian vähän.
Onneksi yksi ystäväni sanoi sen minulle kun meidän esikoinen oli muutaman viikon ikäinen. Pidin kyllä vauvasta ja olin iloinen että hän on terve yms, mutta vauva tuntui jotenkin vieraalta. Kesti myös kauan (n. puoli vuotta) ennen kuin sisäistin sanan ' äiti' tarkoittavan minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaakseni myös ekan 3-4kk:n jälkeen alkoi helpottamaan eikä ahdistanut enää niin kuin alussa.
Nyt olen vain onnellinen pienestä lapsestani ja kiitollinen.
Jospa juttelisit neuvolassa?