Onko kukaan synnyttänyt ulkomailla?
Kommentit (6)
Esikoinen syntynyt Helsingissä.
Las Palmasin synnäri tosi suosittu. Sinne tullaan naapurisaariltakin ja jopa eteläisestä manner-Espanjasta synnyttämään.
Sisustus kolkompaa kuin Suomessa mutta hoidollinen puoli toimii yhtä hyvin kuin meilläkin. Las Palmasissa vaan dumpattiin enempi kipulääkkeitä mitä kotimaassa synnyttäneille. Ulkomaalaisena oltiin tosi suosittuja sairaalassa :)
siellä riippuu niin paljon sairaalasta. Itselläni oli hieno uusi sairaala ja kaikki toimi viimesen päälle, oli puhdasta, oma huone, tv, videot, amme jne.. hyvissä lääkkeissä mutkin pidettiin ja kaikki meni tosi hyvin. Suomessa on vähän eri kokemuksia...sain huutamalla huutaa epiduraalia ja sit sitä ei muka ehditty laittaa...
Hyvä kokemus, mielestäni musta huolehdittiin paremmin kuin esikoisen aikana Suomessa (jolloin todella olisin kaivannut tukea ja apua). Tosi hyvin tutkittiin ennen synnytystä ja sairaalaan mentiin tutkimuksiin ja kokeisiin ja paljon ennen laskettua aikaa. Kaikki paperit täytettiin jo silloin ja allekirjotettiin mahdolliset suostumukset puudutuksiin. Kun sitten tuli synnyttämään niin paikka, kätilöt ja lääkärit olivat tuttuja ja heille olin myös " tuttu tapaus" . Synntyksen jälkeen pidettiin myös hyvää huolta äidistä ja lapsesta.
Muuten synnytys eteni samalla tavalla kuin Suomessakin - yllätys yllätys =)
Pirun kallista puuhaa, mutta ihan jees kokemukset. Onneksi kaikki meni hyvin. Ainoastaan ymparileikkauksesta joudumme tappelemaan. Jopa mieheni hermostui, kun meinasivat vaan leikata pojan. Vastustimme sita kovasti. Olimme vain kaksi paivaa sairaalassa.
Miehia ei omasta mielestani kannusteta niin voimakkaasti osallistumaan, mutta yleensa keisarinleikkausta kannatetaan.
Noin puolet leikataan. Monesti, oma arvioni on 80 %, synnytyksista kaynnistetaan/leikataan.
Käynnistettiin, kun lääkärini lähetti minut la:n ylityttyä kahdella viikolla. Olimme itse valnitteet etukäteen sairaalan (siellä kilpaillaan synnyttäjistä ja palvelu on sen mukaista), jonka valitsimme sillä perusteella, että siinä sairaalassa oli myös lastenklinikka. Itse synnytys oli piiiiitkä, mutta hoito oli loistavaa: oli akupunktiota, lämminvesialtaassa tuikkujen valossa rentoutumista, ties mitä köysiä synnytyssalin katossa. Ponnistusvaiheessa paikalla oli kaksi kätilöä, synnytyslääkäri ja kaksi ylilääkäriä (uusi ja väistyvä). Episiotomia tehtiin. Synnytyslääkäri ompeli ja hyvin ompelikin.
Sairaalassa olin synnytyksen jälkeen 6 päivää, hoito oli maksutonta. Siihen kuului oma huone ja loistavat ruoat. Aamiainen syötiin buffetista, ja se koski koko perhettä (mies siis saattoi tulla aamiaiselle sinne, mutta yö piti olla kotona). Kaikki opetettiin kylvetyksestä vaipanvaihtoon. Kätilö kävi kotona vielä kahden viikon ajan noin joka toinen päivä.
Toisen lapsen synnytin Suomessa vuona 2002. Synnytys oli kliininen: sama käynnistys, synnytyssalissa 1,5 tuntia ja ponnistusvaiheessa paikalla kaksi kätilöä. Repesin, ommeltiin surkeasti. Sairaalassa olimme synnytyksen jälkeen 1,5 päivää, kätilöä näin kerran ennen kotiuttamista. Tehokasta, erityisesti kustannusmielessä.
En halua enää lisää lapsia, koska en halua viettää raskausaikaa, synnytystä enkä vauva-aikaa Suomessa, jossa nykyään asumme. Aika surullista.
2 lasta Englannissa, yhden Suomessa. Paremmat kokemukset Englannista kuin Suomesta absolutely