mistä johtuu ko en oo yhtää miehestäni mustis?

14---> joo niin...aika hyvin kirjoitit. väsyttäväähän tää arki tietysti näin pientenkaa on ja vielä rakentaminen päälle...toivon että kaikki muuttuu vielä paremmaksi...enkä ainakaa vielä hae eropapereita. Ja tämä ei mustasukkasuus ei johdu nyt siitä et luottaisin 100%, vaan jostain muusta.



iiris

Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys.

Ollaan oltu yhdessä 8v ja lapsia 3. Mutta jos mieheni jäisi kiinni pettämisestä, niin se ihan varmasti sattuisi.

pari vuotta ja sit sai riittää. Lapsen takia sitä siedin.



Mut nyt mulla on mies, kenen kanssa olen ollut 5 vuotta naimisissa, yhdessä 6 vuotta ja rakkaus kukoistaa! Ollaan ku napanuoralla kiinni toisissamme. Baareissa emme käy kumpikaan tahoillamme, jos menemme niin yhdessä sitten, mutta kun lapsia on 3 niin ei baarit edes kiinnosta. Vietämme tosi paljon aikaa yhdessä, eikä rakkaus ole yhtään väljähtynyt näiden vuosien aikana!



Kannattaa siis miettiä, millaisessa suhteessa elää. Ja lapsia ei saa käyttää tekosyynä rakkaudettomassa liitossa pysymiseen. Lapset vain siitä lopulta kärsivät.

Tuolla tavalla tulee ero eteen. Kerro miehelle suoraan nuo ajatuksesi. Teidän alettava elämään yhteistä elämää jos haluatte suhteen parantuvan. Ja paljon seksiä peliin, se lähentää.

Jos ei ole lainkaan mustasukkasuutta tarkoittaa ettei välitä. Sairalloinen mustasukkaisuus asia erikseen.



Eikä mustasukkaisuus tarkoita sitä etteikö luota. Tottakai luotto voi peleta. Mustasukkaisuus syntyy siitä, et ei halua menettää toista.

j o s e i o l e a i h e t t a.

ap kyllä kertoi viestissään ettei kaipaa miestä ja toivoo hänen olevan poissa

Syynä ei ole välinpitämättömyys vaan 100-prosenttinen luottamus.

...ja rakastan. En halua rajoittaa mieheni menemisiä ja tekemisiä, koska hän pitää ne itse kohtuudessa. Enemmänkin iloitsen siitä, että hän ottaa välilllä aikaa itselleen. Ja luotan häneen, joten ei ole edes tarvetta olla mustasukkainen. Ja päinvastoin, vastikään käviin baarikierroksella hyvän miespuolisen työkaverini kanssa, luvan kanssa ja hyvillä mielin.

Olet väsynyt rakentamisesta ja pienistä lapsista. Et jaksa olla mustasukkainen, haluaisit vain olla rauhassa.



Odota rakennusvaiheen ohi - se ja pienet lapset koettelevat parisuhdetta. Odota myös siihen asti kun lapset ovat isompia. Älä ainakaan eroa tästä syystä.



Väsymys ja stressi saavat ihmeitä aikaan.

Edelleen olen hänestä tietyissä tilanteissa mustasukkainen, ja hän samon minusta. Mutta ihan terveellä tavalla, mitään syyttelyitä ei meillä harrasteta, tai toisen kyttäämistä ja menojen rajoittamista.

Mä luulen että olisin jopa pikkasen loukkaantunut jos mieheni ei olisi ollenkaan koskaan mustasukkainen minusta.



Sairaalloinen mustasukkaisuus on kauheeta, luultavasti aika kalvavaa ja uskon että, ne suhteet ei lopun elämää edes kestä. En tiedä? mulla ei ole sellaisesta kokemusta.