Onko hellyydenkipeys syy tehdä lapsia?

Heräsin juuri huomaamaan, että meidän ainokainen alkaa olla jo niin iso... Kauhistuin ajatusta, että kohtapuoliin äidin sylissä istuminen ja halit taitaa olla historiaa. Ennen kuin sain lapsen en ymmärtänyt ollenkaan sanaa hellyydenkipeys. Koko hellyyden käsite oli minulle täysin vieras. Mies ei ole ikinä mitään hellyyttä osoittanut ilman taka-ajatuksia, joten en ole koskaan oikein oppinut rennosti pitämään hänen kosketuksestaan ihan kosketuksen vuoksi. Mutta lapsen kautta olen oppinut, miten mukavaa on olla toisen ihmisen lähellä ei-seksuaalisesti, miten kivaa on halata ja suukottaa poskelle.



Mulle on iskenyt paniikki, kun tajusin että menetän tuon kaiken lähivuosina enkä ehkä koskaan saa sitä takaisin! Pitäisikö sittenkin tehdä itatähti 40-vuotiaana?!!