Vahan maa oon hyva. Taytin 30 ja lapset on " tehty" . Tosi helppoja jo ja saa harrastaa...Onneksi ei enaa ikina yovalvomisia ja vaipanvaihtoa. Ei syottamista eika pukemista.

Kun itse täytän 30 lapseni ovat 8v, 11v ja lapsipuoli 21v.

Paitsi yks on vielä vaipoissa, muttei kauaa!!!

Ihanaa. Sit kun mä täytän 50 mun lapset on jo 26, 23 ja 21. Ei hullumpaa. On vielä toivottavasti aikaa itselle, puolisolle ja harrastuksille =)

Tänään just palautin lapseni eskarilomakkeen. Ikää itselläni 26 vuotta. Nuorempi lapsi on 4-vuotias. Kyllä nää on tässä, elämästä voi jo nauttia! :)

11, 8 ja 5 vuotiaat! Ihanaa!

On se hienoo sitten että äitiysura on huipussaan 3-kymppisenä. Toisilla se ei ole vielä silloin edes alkanutkaan. Heitäkö sinä halusit tässä soimata?? Itse tulin äidiksi 32-vuotiaana. Olisin halunnut äidiksi 22-vuotiaana, mutta en ollut tavannut vielä lapseni isää silloin. Pitäisikö mun olla nyt sulle kateellinen vai mitä? Mä täällä elän toivossa että saisin vielä toisen lapsen. Olen sitten ehkä reilusti yli 40 kun elän tuon kaltaisessa tilanteessa kuin sinä, mutta entä sitten! Ihmisillä nää elämät kun menevät erilaisia polkuja pitkin, sulla on mennyt noin ja mulla eri tavalla. Ei se tee kummastakaan parempaa eikä huonompaa. On vaan ikävää että sinä jollain tapaa yrität nostaa itseäsi jollekin jalustalla tällä " saavutuksellasi" . Aika noloa 3-kymppiseltä...

Never say never...



Mä synnytin kuopukseni juuri 30 vuotta täytettyäni. Ja olen ihan iloinen, että lapsiluku täyttyi juuri kolmenkympin tienoilla. Eipä sitä toisaalta tiedä, jos iltatähti tulee vielä iloksemme.. No, ehkä jään niitä lapsenlapsia (ja 30+ synnyttävien ystävien lapsia) odottelemaan.

Muistathan, että ainoa ihan täysin varma ehkäisykeino on pitää jalat ristissä ;-D kun kerran lapset on nyt tehty.

Nimim. Kaikkea ei voi itse päättää, vaan elämä osaa yllättää

Myös minä olen tyytyväinen " ratkaisuihini" !

Rakastan lapsiani valtavasti enkä haluaisi jouduttaa elämääni yhdelläkään päivällä, elämäni on tässä ja nyt, olen kaikesta tästä suunnattoman kiitollinen.

hyvä akateeminen ammatti ja ura luotu, perheemme ei eläisi köyhyydessä vaikka jäisinkin kotiin. Äitiyspäiväraha olisi isompi kuin monen muun äidin peruspalkka, ja hoitovapaalla olisi varaa olla. Hyvä valinta se on tämäkin.

Toivoo myös kolmekymppinen mut kolmen enkelilapsen äiti

Vai ei enää " ikinä" yövalvomisia. Odotas kun muutamia vuosia menee ja odottelet teini-ikäisiäsi yöriennoistaan kotiin... Silloin saattaa joutua valvomaan yhden jos toisenkin yön.

Onko se sinulta pois, jos ap on onnellinen ja tyytyväinen? Miksi et voi vain iloita hänen puolestaan eikä alkaa heti käärmeilemään jalustalle nostamisista ym.

Toisille sopii lasten hankkiminen kiireellä ja " oikean elämän odottelu" lasten kasvaessa, toiset nauttivat perhe-elämästä täysillä ja muistelevat sitä jälkeenpäin elämänsä parhaana aikana jne.

;D

IHANAA kun yli 15v työuran jälkeen saa pitää työpaikalta taukoa. Jos olisin saanut lapsia parikymppisenä, ennen vakiotyötä, seuraava tauko olisi ollut sitten eläkeikäisenä. Nyt on hyvä vähän olla muutama vuosi kotona ja sitten palata työelämään nelikymppisenä.

Ihanaa kun on hyvä äitiyspäiväraha ja hyvä vakityö, johon palata sitten kun huvittaa. Perheen talous kestää hyvin hoitovapaan. Tässähän voisi tosiaan vielä " tehdä" sen pikkukakkosenkin. Se vakityö kun aina pysyy odottamassa.

ja toinen 4v. Kyllä tämän ikäisetkin lapset valvottaa. Nyt saa miettiä yökaudet ongelmia koulun, kavereiden ja niiden vanhempien kanssa. Kun lapset keksii kaikennäköistä päivisin kun puuhaavat keskenään (esim. koulumatkat).



Minäkin luulin että kun vaippaikä jää taakse niin sitten helpottaa. Taitaa olla vaan niin että ' pienet lapset, pienet murheet' . Mitähän on tiedossa teini-iässä?



Sen olen huomannut, että lapset ei itsestään kasva kunnon aikuisiksi. Saa ihan aktiivisesti kasvattaa. Että siinä mielessä ei ihan rauhassa saa omiin hommiin ja harrastuksiin keskittyä.

Lapset siis tällä hetkellä 4- ja 2-vuotiaat. Eipä tämä työelämässä ole mitään haitannut, päin vastoin nyt on helpompaa etsiä entistä parempia töitä, kun lastenhoito on hyvin järjestetty ja työnantajat uskoo, että en enää äitiyslomalle jää.



ON ihanaa olla nuori äiti! Saa nauttia lapsista pidempään ja jaksaa olla täysillä heidän kanssaan.

Vierailija:

Tänään just palautin lapseni eskarilomakkeen. Ikää itselläni 26 vuotta. Nuorempi lapsi on 4-vuotias. Kyllä nää on tässä, elämästä voi jo nauttia! :)

Elämästä voi JO nauttia???