Jos miehen halut saa kadota kun vaimo lihoo niin mites jos jos vaimolta leikataan rinnat pois?
Saako sitten hyvällä omalla tunnolla vaihtaa paremman näköiseen?
Missä menee pinnallisuuden raja?
Kommentit (12)
Rintojen leikkaus saattaa pelastaa hengen. Jotenkin huono verrattava tämä tilanne. Ja se mielipide, mielestäni sellainen mies jonka halut katoaa kun vaimolta leikataan rinta tai osa rintaa on todella pinnallinen, eikä ymmärrä todellisesta elämästä mitään. Tosin varmaan näitäkin miehiä löytyy, ja olis kyllä mielenkiintosta kuulla niiden selitys asialle.
2:lle sanoisin, että taidat olla aika matalalla älykkyysosamäärällä varustettu henkilö
ei millään pahalla.....
Hampaat lähtee suusta? Tätä voisi jatkaa loputtomiin..
Eli sillä sisimmälläkö ei ole väliä. Vai eikö se muka näy läskien läpi?
Itse olin nuorena todella kaunis nainen, olen sitä vieläkin mutta lihonut 15 kg ja nyt mies sanoo, ettei halua minua enää koska olen niin pyöreä : (
En arvannut että meille käy näin (liikakilot aiheutti sairaus, nyt lääkityksellä mutta kilot istuu tiukassa, eikä tämä masentuneisuus ja itsetunnon lasku auta tilannetta yhtään)
Voi paska!
Vaikka sairastunutta puolisoa tuleekin tukea, niin kyllä se vähän ottaa päästä jos sairaus on itse aiheutettu.
Ollaan vain niin keskitytty ulkonäköön, joka loppujen lopuksi on vain pintaa..
Ja tällaiset pinnalliset ihmiset kuten tässä ketjussa esim. 2 eivät osaa kuvitellakkaan sellaisia miehiä olevan olemassa, jotka rakastavat vaimoaan juuri pääasiassa sen vuoksi, minkälaisia heidän vaimonsa ovat ihmisinä. Hyvä ja rakkaudellinen avioliitto kestää kyllä molempien osapuolien lihomiset ja laihtumiset.. me esim miehen kanssa laihdutetaan tällä hetkellä yhdessä.
todeta, että lihomiseni ja rinnattomuuteni on vaikuttanut kyllä omaan seksualisuuteeni.
En ole sinut itseni kanssa, ei haluta seksiä, enkä tunne itseäni viehättävksi.
Nyt olen saanut uuden rinnan ja tuntuu jotenkin paremmalta ja ehjemmältä.
uskon jopa, että naiseuteni kohoaa kun halu liikkua lisääntyy ja kroppakin pienenee.
Tässä on nyt kyse muusta kuin läskistä! Siitä että kuka rakastelee kroppaa ja kuka tosiaan sitä ihmistä!
Toiset eivät ole kiinnostuneita lihoneista puolisoistaan. Toisia taas ei kiinnosta siippa joka ei imuroi. Halut on yksilöllisiä. Toisen huomioon ottaminen on empatiaa.
Ne lähtee ajallaan. Mulla vielä 10 kg pudotettavaa ja miehellä sama. Kuitenkin 100 kiloisenakin meillä oli seksielämää ja hyvä henkinen suhde.
Ei voi olettaa, että normaalipainoisen kanssa naimisiin mennyt mies pitäisi yhtäkkiä jotain hyllyvää läskivuorta seksikkäänä! Ja väärin se on meitä hyvävartaloisiakin kohtaan, kun sitten meidän perään kuolaavat omien miesten lisäksi kaikkien rupsahtaneiden ihrapeppujenkin miehet.