Mitä tehdä, kun tuntuu ettei vaan jaksa eikä pysty...
Miehen kanssa kaamea riita eilen illalla. Karkas ihan kokonaan käsistä. Kaikkea pahaa / loukkaavaa sanottiin puolin ja toisin, huudettiin, tönimistäkin oli. Nukuttiin eri huoneissa. Mies lähti aamusta töihin, minä kotona hoidan lastamme. No, ei siitä riidasta sen enempää...
Tää on niin kauheaa. Sydämeen sattuu niin hirveästi, tuntuu että elämältä on viety koko pohja. Yöllä nukuin pari tuntia. Nyt vaan itken, itken, itken. Tuntuu etten pysty kunnolla hengittämään, sydämestä ottaa ja oksettaa. Lapsi tietty ihmettelee, mikä äidillä on, enkä edes hänen takia pysty lopettamaan. En pysty nousemaan puuron laittoon, en vaihtamaan lapselle päivävaatteita. Nää kyyneleet ei vaan lopu ja tuntuu että sisältä kuolee jotain koko ajan.
Kommentit (17)
Tai vaikka äidillesi? Olisi varmaan hyvä, jos voisit puhua jollekin, joka kuuntelee.
kun ajattelen miltä lapsesta tuntuu... Ystäviä ei ole (tai sellaisia todellisia ystäviä) eikä sukulaisia jolle voisi soittaa. T:AP
Lupaat itsellesi, että suret vaikka päiväunien aikaan. Hoidat aamuhommat ja menette ulos.
Päivävaatteet vaihdettu ja lastenohjelma pyörimässä, niin lapsi istuu kuin liimattuna tv:n ääressä. Kun yrittää välttää lapsen edessä itkemistä, niin vaikea mennä laittamaan puuro yms. Yhtäkkiä taas vaan alan itkemään hysteerisesti... T:AP
voisitteko yrittää sopia riidan? kyllähän noita sattuu muillekkin.
miehelläsi on varmasti paha olo kans. kyllä kaikki järjestyy parhain päin,
vaikka nyt tuntuu tosi pahalta. voimia sinulle ja hyvä, että kirjoitit tänne ja sait vähän purettua. sympatia on puolellasi!
yritin soittaa miehelle (joka siis töissä). Ei vastannut... =' ( Sellainen työ on, että pystyy normaalisti soittelemaan ihan milloin vain. Että ei siitä voinut johtua, kun ei vastannut... Nyt itkettää vaan kahta kauheemmin. AP
eätä (ja koetuksella).
Etenkin jos olet kotona lapsen kanssa, eikä läheisiä ihmisiä, joiden kanssa jutella/viettää aikaa/joilta pyytää apua ei ole, on se niin rankaaa, että yhdistettynä parisuhdeongelmiin, on aivan mahdollista, että olet lievästi/keskivaikeasti masentunut (masentuneisuus ei ole viitsimättömyyttä/laiskuutta, vaan fysiologinen sairaus).
Lupaa, että haet apua, vaikkapa neuvolapsykologilta; he ovat siellä juuri tällaisia elämäntilanteita varten.
käyttäytyvät usein noin jos on oikein paha olla eivätkä ymmärrä naista yhtään kuinka pahalta sinusta nyt tuntuu! todennäköisesti miehesi varmaan haluaisi sopia, mutta niille se näyttää olevan niin vaikeaa joskus. älä huoli, vaikka olet varmasti nyt huolissasi. kaikki järjestyy usko pois!! kaikki järjestyy!!
Meinaan mulla laukaisi lopulta melko pieni asia paniikkihäiriön...
Mutta koskaan en ole apua mistään lähtenyt hakemaan... Pelottaa, niin hirveästi kaikki asiat... AP
Se nimittäin vääristää maailman kuvaa melko hyvin ja noista itku (paniikki?) kohtauksista voi tulla arkea mikä ei sitten taas ole kenenkään kannalta hyvä...
Näkee kuitenkin, että olet soittanut, eiköhän tuo kotiin tullessa ole jo valmis sopimaan riidan.
Soita itse neuvolaan ja pyydä päästä juttelemaan. Kerro ettei sinulla ole läheisiä ystäviä tai sukulaisia joille puhua. Kerro myös että asiat pelottavat. Soita jo heti tänään.
syylistämään! kyllä se on vaan niin että jokainen vastaa omista tunteistaan... ei se miehellä ole sen helpompaa, eikä mieskään aina " näe tilanteen yli" ja kykene lohduttamaan/tukemaan vaimoaan..
Kumpikin rauhoittuu ja katsoo omaa toimintaansa kriittisesti...
et tilanteesi ja rohkeasti myös kaikki edellä kuvailemasi ahdistuksen tuntemukset.
Missä päin asut? Haluatko lähettää esim. sähköpostia?
että monelta pääsee kotiin (vaihteleva työaika) että osaan laittaa ruoan. Vastasi vain, että ehkä joskus 16 kieppeillä... No, ainakin on ilmeisesti kotiin tulossa. Joskus on riidellessä jäänyt töihin ja nukkunutkin siellä... Kiitos kaikista positiivisista sanoista. Vaikka jotenkin hassua, että tänne purkaminen jotain muka voisi auttaa, niin kyllä tää jollakin tavalla auttoi.
Herranjumala nainen! Nyt olet pääasiallisesti äiti, anna lapsellesi ruokaa. Äläkä vollota lapsen edessä.