Lue keskustelun säännöt.
Keskenmenojan jälkeinen raskaus.... Missä vaiheessa uskaltaudun heittäytymään ajatukseen, että
10.12.2006 |
meille todellakin saattaa tulla toinen lapsi... Nyt kohta rv20, mutta ei ajatustakaan, että uskaltaisi alkaa suunnitella vaunuja, vaatteita, sänkyjä... Esikoisen vanhat jo niin vanhoja ja pois annettuja... Keskenmenoja välissä neljä.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisessa raskaudessa sitten en uskaltanut asiaa juuri ajatellakaan ennen tuota rajapyykkiä. Ikävä kyllä noilla viikoilla alkoi runsas vuoto, joten jännitys säilyi rakenneultraan asti. Silloin helpotti ja vielä suuremman huojennuksen tunsin siinä rv22 jälkeen kun alkoi herätä usko siihen että lapsi voitaisiin tiukan paikan tullen pelastaa jo tuolloin.
Ikäväkyllä loppuraskaudesta kaikki ei mennytkään ihan käsikirjoituksen mukaan ja päädyttiin kiireelliseen sektioon rv37. Ihansattuman kauppaa että oltiin tuolloin äitipolilla, lapsi ei olisi kestänyt enää seuraavaan päivään (ja itselläni ei siis ollut mitään merkkejä siitä että jotain olisi vialla).
Seuraavassa raskaudessa tunsin taas helpotusta rakenneultran ja rv22 aikoihin. Kuitenkin tietty jännitys pysyi mukana ja jopa kasvoi loppua kohden. Varsinkin kun ilmeni samanlaista pikkuongelmaa kuin edellisellä kerralla. Lopullisesti pystyin huokaisemaan helpotuksesta vasta sektiosalissa kun puudutusten ja esivalmisteluiden jälkeen kuulin sanat " nyt aloitetaan" .