Miten paniikkihäiriöinen pystyy olemaan tentissä?
Kommentit (10)
Pahassa paikassa " esilääkitsen" itseni beetasalpaajalla ja/tai Diapamilla.
Onko ajatus kuitenkin kirkas, vaikka on ottanut lääkettä?
Ap
sieltä tentistä jos on pakko.... en itse ole ottanut rauhoittavaa ennen tenttiä, mutta toisaaltaan sekin voi auttaa... kamalassa paniikissa ei muisti oikein toimi ja yhdessäkin tentissä tein ihan typeriä virheitä kun olin niin paniikissa etten hengittänyt kunnolla...
Multa on monen monta tenttiä jääny tekemättä, kun en vaan ole voinut mennä saliin :( Mutta sitten kun vaan jaksaa yrittää uudelleen ja pystyy siihen, niin seuraavalla kerralla saa tsemppiä ajatuksesta " pystyinhän/kestinhän viimeksikin" . Tenttejä pitäisi siis olla usein, että tulee rutiini. Jos on pitkään taukoa (mulla esim. äitiys-, hoitovapaata), niin oli taas erittäin vaikeaa.
Mulla auttaa myös se, että pääsen takariviin ja jotain juotavaa pitää olla matkassa.
Nyt puuttuu maisterin-tutkinnosta enää muutama tentti, eli voiton puolella ollaan :)
Maisteriksi minäkin haluaisin, mutta tentit ja se pääsykoekin jo nyt saa kädet hikoilemaan ja sydämen pomppimaan sataa.
ap
Minä ainakin tiedän erään, jolle ei tullut enää tuonkaltaisia vaikeuksia ollenkaan, kun oli syönyt cipramilia muutaman kuukauden ajan. Oxepamia oli kumminkin sitten varalla.
mutta verorahojen tuhlausta maisterintutkintoja suoritella jos eivät uskalla tehdä mitään normaalia.
Muistan tuon tunteen.. Keväästä, jolloin luin pääsykokeisiin en oikein muuta muistakaan kuin valtavan paniikin joka hetki, niin kamalalta ajatus kokeesta tuntui. Lopulta soitin yliopistolle ja selitin tilanteeni, ja heille sopi, että sain etukäteen " varata" takarivin reunimmaisen paikan (muuten olisin aakkosjärjestyksessä joutunut keskelle salia). No, varsinaisena koepäivänä tätä tietoa ei ollutkaan missään ylhäällä, mutta asia onnistui silti.
Toivotan paljon onnea matkaan, älä luovuta - varmasti onnistut!
9
Ja miten niin paniikkihäiriöinen ei voi tehdä mitään normaalia? Kyllä tenttitilanne on aika kaukana normaalista työelämästä. Mä en valmistumiseni jälkeen ainakaan koskaan tule joutumaan samanlaiseen tilanteeseen.
aikansa kulumaan... kirjotuksiin en tosin mennyt kun en kestänyt painetta. jos mukava opettaja kannattaa hänen kanssaan puhua tai ainakin kerota jollekin luokkakaverille...