Voi hyvä ihme kun tietäisin uskallanko alakautta synnyttää vielä!!

..oli ihan pakko kirjoittaa jotain kun tekstisi voisi olla minun kirjoittamani. Aivan samalla tavoin imukupin avulla syntyivät molemmat minunkin lapseni, kuopus vielä avotarjonnassa kuten sinullakin. Nyt olen raskaana ja mietin, miten tuleva synnytys tulee sujumaan.



Ennen ensimmäistä synnytystä en kauheasti pelännyt, ajattelin vain että suurin osa synnytyksistä menee hyvin. Toisessa synnytyksessä olin toiveikas (lapsikin oli edellistä pienempi), mutta kun sekin jumittui ja päättyi imukuppiin, en nyt kolmannella kerralla enää tiedä mitä ajatella. Pelottaa ja tunnen itseni suureksi luuseriksi, sillä en luota omiin ponnistustaitoihini tai synnytyksen luonnollisuuteen enää laisinkaan.



Luulen silti, että synnytän alakautta - ovat ne kaksi muutakin sieltä ulos tulleet, ja pitkistä synnytyksistä huolimatta toivuin suht nopeasti. Mutta itku meinaa tulla kun ajattelee edessä olevaa... Yritän ajatella niin, että kymmenen tuntia tai vuorokauden nyt kestää vaikka mitä, kunhan tuloksena on terve lapsi (ja näitä lapsen vammautumiseen liittyviä pelkoja en suostu edes ajattelemaan)

Onnea sinulle synnytykseen! Milloin laskettu aika?

Entä onko sinulta tutkittu mitenkään että onko lantiossa jotain joka vaikeuttaa vauvan ulostuloa? Omalla kohdallani olen alkanut epäillä sellaistakin... tiedä sitten. Ei ole tutkittu.

ap

Minulle tehtiin ensimmäisen synnytyksen jälkeen lantioröntgen, lääkäri laittoi suoraan lähetteen kun synnytys meni miten meni. Tuloksia ei sitten kumminkaan kukaan kommentoinut tai selittänyt, edes lausuntoa ei ollut niihin liitetty vaikka sen piti mukana olla.. Lueskelin tuloksia sitten itse suomalaisten ja amerikkalaisten synnytysopin kirjojen kanssa, ja tuo istuinkärkien väli (eli ne luut jotka tuntuvat tuolia vasten istuessa) on normaalia aika paljonkin kapeampi. Lääkärit eivät ota kantaa asiaan, koska Suomessa lantion tilavuutta arvioidaan kolmen yhteenlasketun mitan perusteella (yksi ylempää sivuttain, yksi edestä taakse ja sitten tuo istuinkärkien väli), ja olen niukin naukin normaalin puolella koska tuo etu-taka -mitta on normaalia suurempi. Virallisesti minulla on siis synnytykseen sopiva lantio Suomessa, mutta amerikkalaisen tulkinnan mukaan se olisi ahdas..





Kokemuksieni mukaan kallistuisin tuohon amerikkalaiseen tulkintaan. Se on imeisesti juuri tuo istuinkärkien ahdas väli, joka torpedoi omat synnytykseni: ensimmäisessä synnytyksessä vauvan päälaki killui juuri tuolla tasolla lähes koko ponnistusvaiheen, vasta kuultuani joutuvani kohta sektioon sain vauvan liikahtamaan kapeikosta ja imukuppia voitiin käyttää. Kätilön mielestä 2. synnytyksen avotarjonta johtui lantion ahtaudesta, pää ei kiertynyt kuten olisi pitänyt. Tässä mielessä sinullakin ap voisi olla samasta asiasta kyse - voisikohan asiaa mitenkään nyt tutkia? Röntgeniä ei kai tehdä raskaana oleville, mutta voisikohan näitä mittoja ultrata?





Pahoittelen tätä vuolasta tilitystä, alkaa traumat pukata taas pintaan. Eniten ärsyttää se, etteivät synnärin ja pelkopolin lääkärit edes vaivaudu kunnolla perehtymään asioihin, vaan tarjoilevat valmiita vastauksia joilla ei ole mitään tekemistä asioiden todellisen tilan kanssa.



Koska sinulla on laskettu aika, ap? Harkitsetko sektiota vai aiotko kuitenkin kokeilla vielä? Olisi kiva jutella näistä asioista enemmänkin..