Lue keskustelun säännöt.
Olen äitipuoli ja voin rehellisesti sanoa, että rakastan omia lapsiani enemmän, kun mieheni lasta.
19.01.2007 |
Hän on rasittava marisia, äitinsä näköinen ja kaikintavoin aivopesty vihaamaan minua!
Siis yritin monta vuotta luoda tähän lapseen hyviä välejä, mutta äitinsä on vaan aina käskenyt olla uskomatta minua ja ovat yhdessä tehneet kaikista asioista NIIN vaikeita.
Eli nyt olen tuota mieltä lapsesta, en olisi ikinä kuvitellut sanovani näin kyseisestä lapsesta, mutta nämä 5-vuotta on ollut yhtä taistelua ja en enää jaksa häntä.
Olin tasapuolinen, reilu ja mukava, mutta mitään kiitosta tai muuta kunnioitusta ei minulle ole tullut:(
En tunne enää kun vihaa!
Kommentit (14)
minulla on ollut tuuria, sillä minulla on hyvä suhde ollut aina isä- ja äitipuoleeni, vaikka he tulivat elämääni just siinä varhaisteini-iässä. jos sinun hyviä yrityksiä ihan tarkoituksella sabotoidaan, vaikea tilanne. mutta älä lähde siihen peliin mukaan, vaikka kuinka ärsyttäisi. en tiedä, minkä ikäisestä lapsesta on kyse, mutta älä vain lähde mukaan siihen vittuiluun. jos sinä menetät hermosi, sinulla ei ole vähääkään auktoriteettia miehesi lapsen edessä. tsemppiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että kukaan äiti voi sanoa rakastavansa vierasta lasta (=lapsipuolta) yhtä paljon kuin omaansa. Vaikka häntä rakastaisikin, mutta omat on aina omat!
Mutta tärkeintä tässä nyt on se, ettet näytä tuolle lapselle vihaasi! Hän on valitettavasti vain välikappaleena äitinsä ja sinun " riidassa" ... Ole sinä aikuinen, ja kohtele häntä samalla lailla kuin aiemminkin.
Miehellä kaksi lasta. Heidän äitinsä on koko ajan puhunut minusta pahaa ja sabotoinut välejämme. Toisen kanssa olemme silti hyvät kaverit. Toisen kanssa välit ovat jääneet lähinnä asiallisiksi, mutta nää on jo henkilökemioita eikä johdu äitipuoliasetelmasta.
Vierailija:
terveisin yhdessä elämänvaiheessa isänsä naisystävän vihan kohteena ollut, toki olihan se viha oikeutettua kun minä perkele kehtasin näyttää omalta äidiltäni :(
Miettikääpä. äitipuolet, että joskus ne lapset ovat aikuisia ja kenestä ne siellä psykiatrin penkillä sitten juttelevatkaan? Että nyt sitten kohtelemaan kunnioittavasti niitä puolison lapsia, vaikka millaista paskaa sataisi niskaan. Ja samat kunnioitusterveiset niille ex-puolisoille! Lapset pois sieltä riitojen keskeltä!
Viha on tullut mieleeni ja ei lähde sieltä pois ei niin millään. Ahdistaa omat ajatukset, mutta kun tämä lapsi on nykyään lähelläni tunnen kuinka viha viiltää lävitseni ja voin melkein pahoin tämän tuntiessa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekkin äitipuoli ja juttelisin tämän exvaimon kanssa. Voit aivan hyvin sanoa et sua on alkanut jurpiin tilanne ja että teidän riidat vaikuttaa siihen miten kohtelet lasta. Kerrot että jos tilanne jatkuu tälläisenä et voi taata tasapuolista kohtelua lapsille. Varmaan tämä ex viimeistään nyt ymmärtää että omalla käytöksellään tekee hallaa omalle lapselleen.
ihmisiä. Moni julkkiskin on näin sanonut ja en näe mitään syytä miksi valehtelisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan niinku mun kirjottama. En näytä lapselle tunteitani, mut kai vaistoo jotain. Aluks meni kaikki hyvin kunnes mentiin miehen kans naimisiin.
Ikävä tilanne kaikkien kannalta
Ja jos kysmys on vain siitä että ette tunne rakkautta puolisonne lasta kohtan niin hyväksykää asia. Ei teidän tarvitsekkaan, riittää kun käyttäydytte normaalisti. Ei kai sitä tarvitse aina koko perheen yhdessä aikaa viettää? Mä en tosiaan ymmärrä et aikuiset ihmiset purkaa lapseen omaa pahaa oloaan. Asiat täytyy selvittää. Jos ex käyttäytyy tosi hölmösti niin sanotte et tästä ei tule mitään ja annatte miestenne tavata lastaan muualla tai sanotte et vierailut perutaan siksi ajaksi et aikuiset selvittää välinsä kunnolla. Mä en edes suostuisi siihen et miehen ex puuttuisi meidän elämään tai käyttäytyisi minua kohtaan inhottavasti kun kerran minä hoidan hänen lastaan meillä. Onneksi ei ole koskaan ollut ongelmia. Ehkäpä ex tietää et minä en sellaista katselisi päivääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NIIN ihastunut isän uuteen vaimoon :). Heidän vauvansa on mm. ollut meillä muutamia kertoja yökylässä, lapset ovat nauttineet kuten myös minä. Oikein ikävöin lasteni sisarpuolta, kun näkee niin harvoin.
Sinua ap ymmärrän oikein hyvin. Tsemppiä sinulle! Yritä muistaa se, että lapsi kasvaa vielä aikuiseksi ja tuolloin hän tajuaa miten asiat oikeasti menivät.
en mäkään usko että kukaan voi toisen lasta rakastaa aivan niin kuin omaansa, mutta kyllä jollain toisella tasolla/tavalla takuulla voi, jos vaan kemiat toimii lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin en edes kunnolla häntä tunne mutta hän on kasvatettu vanhempiensa pomoksi ja se ärsyttää. Näen lasta vähän joten en mä sille tunteitani näytä ja yritän todella oppia välittämään hänestäkin.
Tosiasia on että jos ex ei hyväksy uutta puolisoa tai toisin päin niin negatiiviset tunteet kohdistuvat helposti lapseen vaikkei ne asiat lapsen vika olekkaan.
Vierailija:
Olen itsekkin äitipuoli ja juttelisin tämän exvaimon kanssa. Voit aivan hyvin sanoa et sua on alkanut jurpiin tilanne ja että teidän riidat vaikuttaa siihen miten kohtelet lasta. Kerrot että jos tilanne jatkuu tälläisenä et voi taata tasapuolista kohtelua lapsille. Varmaan tämä ex viimeistään nyt ymmärtää että omalla käytöksellään tekee hallaa omalle lapselleen.
terveisin yhdessä elämänvaiheessa isänsä naisystävän vihan kohteena ollut, toki olihan se viha oikeutettua kun minä perkele kehtasin näyttää omalta äidiltäni :(