Onko kukaan ollut tyytymätön lapselleen annettuun nimeen? Miksi ja oliko nimen keksiminen vaikeaa?

Ekaks anettiin nimeksi Mea Charlotta Annika, mutta vaihdettiin nimi, kun lapsi oli parivuotias. Nimi on nyt Joanna Mea Charlotte.

Ehkä lisään sen myöhemmin lapsen nimeen. Silloin kun sukunimemme muuttuu ;)

Minusta on typerää tehdä niin lapsen puolesta. Entä sitten, jos hän haluaa vaihtaa nimen itse?



Nimensä saa vanhempien suostumuksella vaihtaa jo 12-vuotiaana. Itse olen näin tehnyt 18-vuotiaana.

Vieläkin välillä mietin vaihtoa Riannaan... Mut en oikee tiiä. Maksaahan se vaihto nyt sitte, jos sen haluu.



T. Joannan äiti



ps. tulispa joskus joannalle pikkusisko, nii siit tulis sitte Rianna

lapsi mennyt " sekaisin" , kun hän oli ennen Mea ja ytäkkiä Joanna? Vai oliko kutsumanimi joku muu?

Hanki nukke sitä varten.

Vierailija:

Minusta on typerää tehdä niin lapsen puolesta. Entä sitten, jos hän haluaa vaihtaa nimen itse?

Jos lapseni haluaa aikuisena muuttaa nimeään, mutta joutuu siitä maksamaan siksi että minä olen muuttanut jo sen ilmaisen kerran hänen nimeään, niin olen valmis kustantamaan vaihdoksen lapsen puolesta.

T. Meidänkin tyttö Joanna ja Riannaa myös mietittiin.



ps. ei todellakaan enää kannata vaihtaa, tyttö menee ihan sekaisin itsekin muuten =(

oli raskausaikana vähän erikoisempia nimisuosikkeja lastamme varten.

Sitten kun nimenannon aika tuli, en enää ollutkaan niin varma ja " rohkea" . En uskaltanut antaa erikoisempaa nimeä, vaan " tyydyin" sukulaisten suosittelemaan nimeen, jota vastaan minulla ei mitään ollut.

Nyt jos pääsisin takaisin siihen tilanteeseen antaisin ehkä sen erikoisemman, mistä olin aiemmin ollut innoissani.



Ei minua nyt varsinaisesti harmita, mutta välillä se tulee mieleen.

Vierailija:

lapsi mennyt " sekaisin" , kun hän oli ennen Mea ja ytäkkiä Joanna? Vai oliko kutsumanimi joku muu?

JOskus sanon myös Charlotteksi, kun on niin kiva nimi mun mielest!

Riannaksikin sanon joskus.

T: Joannan mutsi

se, millä kutsutaan.

osa sanoo ihan oikealla nimellä, osa toisella nimellä, osa molemmilla ja osa lempinimellä, joka ei muistuta omaa nimeäni mitenkään. joskus varhaismurkkuna mua ärsytti, kun mua sanottiin noilla nimillä, mutta nyt saavat sanoa mua ihan kuinka vaan. mutta siis pienenä luulin, et toi lempinimi on mun oikea nimi. en tunnistanu, jos mua puhuteltiin oikealla nimellä joskus kolmen vanhana...

Olisiko sinusta kiva jos yksi kutsuisi sinua Minnaksi, toinen Kaijaksi ja kolmas Pirjoksi. Neljäs sentään kutsuisi sinua omalla nimelläsi, mutta välillä sanoisi sinua Mariksi siksi kun se on niin kiva nimi...

ja joanna-mea-rianna-charlotta on kohta myös. Meidän lapsella mielestäni täydellinen nimi, en ikinä vaihtais. Vaihtakoon sitten itse, jos haluaa.

Ennen syntymää oli mietittynä täysin erilainen nimi, mutta poika ei näyttänyt yhtään sen nimiseltä. Nykyinen nimi löytyi lopulta helposti, hän on aivan nimensä näköinen.

up