Tajusin, että liittomme ' loppulaskenta' on tainnut alkaa...

Miehesi diagnoosina todennäköisimmin narsismi. Ko. ihmiset ovat juuri kuvailemasi tapaisia - eli koskaan ei narsistissa ole mitään vikaa, hän on omasta mielestään täydellinen ja saa siten tyydytystä puolison mollaamisesta. Ulkopuolisille näyttä killtokuvapuolen itsestään eikä muilla ole käsitystäkään, minkälainen hirviö tämä henkilö todellisuudessa on.

Käsittääkseni narsistien puolisoille on oma tukiryhmänsä, voisit käydä googlettamassa ja katsoa, josko löytäisit vertaistukea.

Ja melko turhaa ajatella pysyvänsä yhdessä vain lasten takia. Tuskin haluat, että he elävät kodissa, jossa isä lyttää säännölllisin väliajoin äidin itsetunnon nolliin.

että tapa jolla isä kohtelee äitiä on ok. . :((

kuulomatkan ulkopuolella niitä tölväisyjä aina joskus tulee. Juuri kun on luullut, että meillä menee ihan hyvin...joskus hän kuittaa asian stressillä, mutta yleensä minä kuulemma liioittelen ja tajuan asiat väärin, olen liian herkkä. Mutta kun asiat karjutaan, miten ne voi muka tulkita ' vitsiksi' . Hänen pinnansa räsähti keskiviikkona siitä, kun erehdyin sanomaan, että neitiaikoina minulla oli pikkuinen hedelmäveitsi iltapippaloissa laukussa mukana (tyhmä ajatus - olisin tuikannut hyökkäjää käteen ja luikkinut sitten karkuun). Hänestä se on merkki siitä että olen edesvastuuton, mielenvikainen ja ympäristölle vaarallinen (siis veitsi OLI 20v. sitten). Hyökkäykset voi aina kuulemma välttää, ei pidä antaa sellaiseen mahdollisuutta. Raiskauksetkin on seurausta provosoinnista. Piipitykseni puolustukseksi jyrättiin valtavalla karjunnalla. JA TÄLLAINEN VÄHÄJÄRKINEN KASVATTAA VIELÄ HÄNEN LAPSIAAN!!!AP

Sinä tiedät millainen hän on, eivät sukulaiset. Jos sinulla on paha olla, kohta on lapsillakin. Tuollaisia on lisäksi vaikea saada tajuamaan muuta kuin sillä erolla.

Oletkohan sama ystävä?

En varmaan toivu niistä loukkauksista koskaan, vaikka mies kai niin luulee. Eikä se ole millään muotoa pyytänyt anteeksi tai muuta. Ja vielä ihmettelee kun ei seksi maistu!



Meillä siis mies aina suuttuessaan haukkuu mut ihan tyhmäksi paskaksi ja idiootiksi!! Ja tämä kaikki neljän lapsen kuullen, aina.

aika selvää narsismia! Googleta ja etsi lisää tietoa. Ystäväni avioliitto kariutui juuri miehen narsismin vuoksi. Ystäväni sai jo pelätä henkensä puolesta. Tuo sinun kertomasi kuulostaa jotenkin tutulta. Hae hyvä ihminen apua! Ja muista että narsistit harvoin muuttuvat.

En voi puhua näistä vaikeuksista kenellekään, sillä kuten sanoin yleensä sanotaan, että koettaisit nyt olla vaan kunnolla, *** on niin hyvä mies. Kamalaa on, että nuorempi lapsista vaistoaa jotain ja eilen illalla jankutti koko ajan kuinka paljon me meidän perheessä toisistamme tykätään. " Rakastathan minua äiti, rakastathan sinä isiä...mikset sinä äiti vastaa" .AP :`(

Kukaan täysjärkinen ei tee niin, vain kriminaali ja siitähän joutuu oikeuteen jos jää kiinni (huom. tapahtunut 20 vuotta sitten). Omalla käyttäytymisellä voi aina vaikuttaa siihen ettei joudu vaikeuksiin. Ei tee hölmöyksiä, ei juo liikaa eikä mene vaarallisiin paikkoihin (sanoi hän).

mun käsityksen mukaan olla narsistien uhrit- tukisivustoja..Käy katsomassa ehkä löydät sieltä itsellesi ystävän ja ainkin varmasti kohtalotovereita jotka ymmärtävät sua täysin ja osaavat antaa sitä tärkeää vertaistukea.

Oikein paljon voimia arkeen!

nm:tukiryhmästä sydänystävän saanut nainen

Valitettavasti näitä hetkiä tulee LÄHES jokaisessa parisuhteessa...



---

Ajattelin samaa kuin 2- diagnoosini on myös " narsisti" . Eli hän pitää itseään täydellisenä- kuten narsistit. Ja syy on aina muissa- niin ajattelevat narsistit.



---

Minua lohduttaa DR Philin ajatus:

" Haluatko olla oikeassa vai haluatko olla parisuhteessa/ naimisissa."



--PS: Tänäänkin eli ma-pe tv4 klo 17.30 Dr Phil- suosittelen.

Kovin hepposin perustein heitellään.

Tuli kylmät väreet, kun tämä vanha viestini tuli vastaan...muistan miten ahdistunut ja onneton olin. Olemme samassa taloudessa edelleen. Olen alkanut käydä kolmesti viikossa jumpassa - ettei tarvitse olla niin paljon kotona, ehkä. Olemme muodollisesti yhdessä, riitoja ei (tällä hetkellä) ole, mutta ei juuri yhteistäkään. Seksiä ei ole ollut sen jälkeen kuin n. 4 kertaa. Lapset eivät enää kysele ja reagoi, mutta tuleutuvat edelleen paljon minuun. Tarkastan läksyt, minulle kerrotaan huolet, soitetaan koulun jälkeen jne. Mutta joskus mietin, jaksankohan loppuelämäni tällaista. Vaikka tällaistahan se monen muunkin naisen elämä on.

Mutta tarvitsisiko sen oikeasti olla??? Ei mielestäni. Miksi haluat antaa lapsillesi mallin tunnekylmästä aikuisten välisestä suhteesta? Teet todellisen karhunpalveluksen lapsillesi, he tulevat kyllä kärsimään tilanteesta aikuisiällä, varmasti kärsivät jo nyt. Aikuiset eivät tunnu ymmärtävän sitä, että lasten " tunnetutka" on erittäin herkkä, ja he vaurioituivat helposti tuollaisessa perheilmapiirissä.



Olen surullinen sinun ja lastesi puolesta.

Narsistia ihaillaan, mutta hän on kova syyttelemään ja lannistamaan läheisiään...



Suosittelen kirjaa: " Naimisissa narsistin kanssa" mm. Akateeminen kirjakauppa myy...