Mikäköhän voisi olla 3 vuotiaalla?

Kysy siis suoraan lääkäriltäsi. Puhu suoraan, mikä sinua huolestuttaa. Kysy tuosta leukemiastakin. Sitä varten ne lääkärit on!!!!



Toivottavasti saat huojennusta olollesi. Ehkä saatte myös lisätutkimuksia.

Mitä tarkoitat tulehdusarvoilla, laskoa vai crp:tä? Montako kuume-episodia lapsella on jo ollut?

Älä huolestu, ymmärrän että tietysti ajattelet pahinta. Juttele avoimesti lääkärin kanssa murheestasi.

Onko teillä ollut koko ajan sama lääkäri? Ota nämä huolesi esille seuraavalla kerralla, sillä pitäähän asiaan selvyys saada! Jospa se ei leukemiaa olisi, mutta hoitaa se täytyy kuitenkin.

Meilläkin katseltiin korvia siellä sun täällä. Yksityisillä, lastenlääkärillä jne. Vain korvalääkäreiden instrumenteilla näkee välikorvaan, muut katselevat tärykalvoa.

Tuttavaperheen kolmevuotiaan ongelmat ratkesivat, kun kerroin heille yllä kirjoittamani. Liimakorvia ei ollut nähnyt yksityinen lastenlääkärikään.

Infektioita hoitava lastenlääkäri saa aika ajoin tutkittavakseen lapsen, joka kärsii säännöllisesti toistuvasta 3¿5 vrk:n kestoisesta kuumeilusta mutta joka muutoin vaikuttaa täysin terveeltä. Kuume-episodien aikanakin lapsen yleistila säilyy hyvänä ja kuume häviää ilman erityistä hoitoa. Diagnoosi on usein PFAPA (periodic fever, aphtous stomatitis, pharyngitis, and cervical adenitis) Marshallin ym. vuonna 1987 julkaiseman tutkimusraportin mukaan. Diagnoosista huolimatta hoidon valinta on ongelmallista, sillä tilan etiologia ja luonnollinen kulku ovat olleet epäselviä. Pari hiljattain julkaistua artikkelia luo valaistusta jälkimmäiseen kysymykseen. Molemmissa kuvataan kohtalaisen kokoisen yhdysvaltalaisen potilasjoukon taudinkuvaa, hoitoa ja ennustetta. Ensimmäiseen katsaukseen on koottu 94 ja jälkimmäiseen 20 potilaan tiedot.



Kummankin aineiston perusteella PFAPA:ta esiintyy satunnaisesti (sporadisesti) ja yhtä yleisesti pojilla ja tytöillä. Lasten keski-ikä oireiden alkaessa oli 2,8 vuotta (isompi aineisto) ja 4,2 vuotta (pienempi aineisto). Kuumejaksojen intervalli oli keskimäärin noin 5 viikkoa ja kesto noin 4,5 vrk. Osalla lapsista intervalli oli aina sama, toisilla se vaihteli 3 ja 6 viikon välillä. Kaikilla lapsilla oli episodien aikana korkea kuume (maksimi keskimäärin 40,5 C). Haavainen suutulehdus esiintyi 67¿68 %:lla lapsista, nielutulehdus 65¿100 %:lla ja kaulan alueen imusolmukkeiden suureneminen 77¿100 %:lla. Harvinaisempia oireita olivat päänsärky, vatsakivut, pahoinvointi ja ripuli. Niillä lapsilla, joille oli tehty laboratoriotutkimuksia, oli satunnaisesti todettu kohonneita laskoarvoja ja veren valkosolupitoisuuksia. Reumatutkimuksissa ei havaittu poikkeavuuksia. Joiltain lapsilta oli mitattu hieman normaalia suurempia seerumin IgD-pitoisuuksia.



Molempien aineistojen mukaan lapsen kuume ja muut oireet paranivat itsestään muutamien päivien kuluessa. Glukokortikoidilääkitys (yleensä prednisoloni 2 mg/kg kerta-annoksena) poisti oireet lähes välittömästi (2¿4 tunnin kuluessa). Tällä lääkityksellä ei ollut vaikutusta oireiden uusiutumiseen 4¿5 viikon kuluttua. Mitään pitkäaikaisongelmia ei toistuvista episodeista kuitenkaan kehittynyt ja suuri osa lapsista parani vaivoistaan jossain vaiheessa. Pienemmässä, 20 lapsen aineistossa, 9 potilaan oireet lakkasivat, keskimäärin 8 vuoden kuluttua ensimmäisestä episodista. Suuremmassa aineistossa oireiden ilmoitettiin hävinneen 34 lapselta 83 seuratusta, keskimäärin 4,5 vuoden kuluttua ensimmäisestä episodista. Muillakin lapsilla oireet lievittyivät ja harvenivat seurannassa. Muutamalta lapselta oli poistettu nielurisat, minkä jälkeen kaikki oireet olivat loppuneet.



Toistuvan kuumeen ennuste vaikuttaa siis varsin hyvältä eikä episodien ehkäisemiseen tähtäävää hoitoa välttämättä tarvita. Mikäli toistuvat kuumejaksot kuitenkin aiheuttavat huomattavaa rasitusta potilaalle, voi nielurisojen poistoa harkita. Tästä hoitomuodosta on muualla maailmassa ilmeisen vähän kokemusta, mutta Suomessa sitä on käytetty melko yleisesti ja tulokset vaikuttavat hyviltä. Akuutteja oireita kannattanee joka tapauksessa hoitaa prednisolonilla. Kiusallista kuitenkin on, etteivät nämäkään raportit kerro mitään toistuvan kuumeilun ja muiden oireiden etiologiasta. Samassa Journal of Pediatrics -lehden numerossa on pääkirjoitus, jossa tätä asiaa pohditaan varsin laajalti. Oireet ja löydökset viittaavat lähinnä autoimmuuni- tai infektiomekanismin suuntaan, mutta tarkempi päätelmä jää myöhempien tutkimusten varaan



Lääkärilehti, Per Ashorn, 2000

Aivan varmasti on toistuvaiskuume ( periodic fever).

Miten lääkäri ei ole ohjeistanut teitä tuon paremmin?

Meidän kolmevuotiaalta leikattiin kita- ja nielurasat juuri ko. taudin perusteella. Leikkausperusteena on 5 kuumejaksoa.

Meillä loppuivat kuumeet leikkaukseen ja lapsen yleiskunto on huomattavasti parempi!

Leukemiaa ei kovin montaa kuukautta voi sairastaa lääkkeettä.