Onko teidän mielestä avioero synti?
Vähän järkytyin kun ystäväni sanoi että avioero on synti. Ei kauheasti lohduta eroavaa ystävää. :(
Kommentit (19)
Että tosta vaan suitsait ero vireille, vaikka puhumalla ja aukomalla asioita voisi paljonkin pelastaa.
Synti on mielestäni jäädä huonoon avioliittoon ja myrkyttää mielensä.
Minun ymmärtääkseni kirkko ei tuomitse uudelleen naimisiin menoa eikä eroamista. Esim. pettämisen kylläkin tuomitsee.
minkään asian olevan synti,yleensä siellä ei mainita sanaa synti...Raamattu sanoo avioeron olevan aivan selvästi syntiä ja myös uudelleen avioitumisen.
Mutta se ei tämä elämä ole niin yksinkertaista.
Esim. minun tapauksessani katsoin olevan suurempi synti sen että olisin jatkanut avioliitossa. Katsoin että syyllistyn paljon pahempaan syntiin jos altistan itseni ja lapseni henkiselle- ja fyysiselle väkivallalle. Oli valittava se vähän pienempi synti. Uskon niin että Herra on armollinen tässä tapaukseesa minulle kun olen kumminkin ajatellut lasteni ja heidän tulevaisuutensa parasta. Uskon syntien anteeksi antamiseen, vaikka teen väärin niin minulla on mahdollisuus tulla armahdetuksi.
Monet ajattelevat toisin, mutta tämä on minun ymmärrykseni ja uskoni.
Kymmenen käskyäkään ei taida olla tärkeysjärjestyksessä.
Jos aviopuoliso paljastuu muuksi kuin suhteen alkuaikoina oli, ryyppää, hakkaa, pettää, pahoinpitelee lapsiaan, on väkivaltainen, niin silloin ero on oikeutettu ratkaisu. Kenelläkään ei ole oikeutta tuhota kenenkään toisen ja lapsiensa elämää.
Mutta, jos puolisot eroavat jonkun muun syyn takia, kolmannen osapuolen, yleisen kyllästymisen tai jonkkun muun vastaavan pinnallisen ja itsekkään syyn takia, niin sellaisen luokittelisin synniksi.
Avioliittoa pitää hoitaa, se ei hoidu itsestään ja toista osapuolta pitää kunnioittaa. Välinpitämättömyys ja toisen puolison ja suhteen laiminlyönti on synti.
Avioerot saavat myös paljon tuhoa aikaan ja jättävät lähtemättömiä jälkiä lapsiin, joten siksikin se on syntiä. Ei pidä tuhota sitä, minkä Jumala on asettanut. Jos olet mennyt Jumalan edessä naimisiin, sinun pitää hyväksyä se, että avioliitossa on niin ylä kuin alamäiäkin. Avioliitto on liitto kahden ihmisen välillä ja sitä ei pidä rikkoa kevyin perustein.
Riippuu tilanteesta. Joskus on parempi erota, mutta liian usein erotaan heppoisin perustein eikä tehdä työtä sen avioliiton eteen jotta se voisi paremmin.
Muita syntejä:
-pahanpuhuminen
-katkeruus
-ahneus
-itsekkyys
Kristinuskossa puhutaan synnistä, että ihmiset -KAIKKI- ymmärtäisivät olevansa syntisiä. Nimittäin synnitön ihminen ei tarvitse armoa (=Jeesuksen sovitustyö).
Ja kyllä. Synninteko jatkuu myös uskoontulon jälkeen. Myös uskovaiseksi itseään nimittävät kristityt eroavat, puhuvat paskaa, aukovat päätään, ovat kieroja. Usko antaa voimaa vähentää suursyntien tekemistä. Mutta
a) aina ei huvita tuota voimaa anella, koska synti tuntuu usein mukavalta, noin niinkuin lyhyellä tähtäimellä
b) vaikka suuret synnit (BB:ssä paneskelu, juopottelu) lakkaavat, ne tuhoisat piilosynnit (katkeruus, itsetehostus) jatkuvat
Ihminen ei ikinä muutu synnittömäksi.
Mutta kyllä avioero on synti, jos ero ei perustu haureuteen.
T: Aivan todella mahtavan hyvä uskis
Raamattu sanoo selkeästi (Paavalin jossain kirjeessä...) että jos toinen aviopuoliso harjoittaa haureutta (tekee aviorikoksen),on toinen muistaakseni käytetään sanamuotoa " vapaa menmään uusiin naimisiin" tmv,eli voi erota.
Ja tällöin siinä selitetään jotain,et Jumalakaan ei pidä pahana jne.
JA toisessa kohdassa sanotaan,että " jos mies ei pidä huolta perhekunnastaan asianmukaisesti,ei vaimo ole velvollinen jäämään miehensä luokse" tmv... en muista sanatarkkaan. Eiköhän asianmukaisesti huolta pitäminen pidä sisällään rakkauden ja lyömättömyyden ainakin...?? Ja ruoan&suojan tarjoamisen.
Ja tää varmasti nykyisin koskee myös naisia,koska enää mies ei ole perheensä ainoa elättäjä kuten raamatun aikoina.
Jeesuksen opetuksen mukaan huoruuden tähden on lupa hyljätä ja avioitua uudelleen. " Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin." Huoruuden tähden on lupa hyljätä uskoton puoliso ja mennä naimisiin toisen kanssa. Siihen myös Vanha Testamentti antaa mahdollisuuden, koska avionrikkojat ja haureelliset oli lupa kivittää kuoliaaksi. 3Moos.20:10; 5Moos.22:22 Joskus voi olla viisaampaa erota, kun avioliitto on hajonnut jatkuvan aviorikoksen takia. Näin varsinkin, kun avioliiton ulkopuolelle syntyy lapsia. Uskoton puoliso perustaa silloin uuden perheen ja syytön osapuoli on vapaa avioliiton siteistä. Hän voi mennä naimisiin toisen kanssa, koska edellinen avioliitto on päättynyt eikä ole enää lainvoimainen edes Jumalan silmissä. Jumala ei rankaise syytöntä osapuolta syyllisen tekemästä synnistä ja estä häntä menestä uudelleen naimisiin. Uusi avioliitto uskovaisen puolison kanssa voi olla Jumalan johdatus, mistä on näyttöä todellisessa elämässä.
KUINKA SAIN EXIN AVIOMEEHENI TAKAISIN LOITSUJEN LAUTAJAN {PAPPI ADU} AVULLA JA HÄNEN JÄLLEENYTTÄMISRAKKAUDEN LOITSUNSA VOIMANA 7 PÄIVÄN SISÄLLÄ. LÄHETÄ HÄNELLE SÄHKÖPOSTIA OSOITTEESEEN (PRIESTADU@GMAIL.COM)
Kirkollinen on. Mutta tähän ns oikeat kristityt eivät puutu, ainoastaan hom0jen elämään.
Vierailija kirjoitti:
minkään asian olevan synti,yleensä siellä ei mainita sanaa synti...Raamattu sanoo avioeron olevan aivan selvästi syntiä ja myös uudelleen avioitumisen.
Raamattu ei sano mistään mitään. Se on kasa ihmisten kirjoittamia satuja ja mielipidekirjoituksia.
Syntiä on ilkeys, julmuus ja ihmisten, eläinten ja luonnon kiusaaminen ja hyväksikäyttö.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tilanteesta. Joskus on parempi erota, mutta liian usein erotaan heppoisin perustein eikä tehdä työtä sen avioliiton eteen jotta se voisi paremmin.
Ei sit työtä voi yksin tehdä. Jos toinen ei halua tehdä ongelmille mitään, ero on viisas ratkaisu.
Raamatun mukaan avioliitto on lähtökohtaisesti tarkoitettu eliniäksi, mutta kovuus ei kuulu kristityille ja joskus on vaan huonoja vaihtoehtoja. Joskus on syntiä olla eroamatta.
Tsemppiä. Ero on viisautta. Tee hyvää itselkesi ja heitä tuota tuomitsija"ystävää" lumipallolla naamaan.
Vierailija kirjoitti:
Raamattu sanoo selkeästi (Paavalin jossain kirjeessä...) että jos toinen aviopuoliso harjoittaa haureutta (tekee aviorikoksen),on toinen muistaakseni käytetään sanamuotoa " vapaa menmään uusiin naimisiin" tmv,eli voi erota.
Ja tällöin siinä selitetään jotain,et Jumalakaan ei pidä pahana jne.
JA toisessa kohdassa sanotaan,että " jos mies ei pidä huolta perhekunnastaan asianmukaisesti,ei vaimo ole velvollinen jäämään miehensä luokse" tmv... en muista sanatarkkaan. Eiköhän asianmukaisesti huolta pitäminen pidä sisällään rakkauden ja lyömättömyyden ainakin...?? Ja ruoan&suojan tarjoamisen.
Ja tää varmasti nykyisin koskee myös naisia,koska enää mies ei ole perheensä ainoa elättäjä kuten raamatun aikoina.
Huom! Edelleenkään RAAMATTU ei sano sitä eikä tätä vaan kirjeen kirjoitaja, incel PAAVALI siinä selostaa omia mielipiteitään.
Se kuinka vakava synti ja onko synnin tekeminen muutenkaan vakavaa riippuu kunkin maailmankuvasta.