Lue keskustelun säännöt.
Parivuotiaan pelkokohtaukset
10.10.2006 |
Meidän reilu parivuotias on saanut kummallisia pelkokohtauksia. Ensimmäisen kerran säikähti jostain syystä kärpästä niin että illalla kun siitä tuli puhe, käpertyi hysteerisenä syliin ja tärisi. Toisella kertaa sai sätkyn sellaisesta laulavasta sammakosta jota netistä katsottiin. Hysteerisenä juoksi mun syliin eikä siitä lähtenyt mihinkään. Siihen nukahtikin.
Nyt tuntuu yhtäkkiä muistavan tuon pelon (aiheuttajan) ja ovet pitää laittaa kiinni ja katselee lattialle. On tosi itkuherkällä tuulella. Ja tosiaan kun käpertyy syliin pelokkaana niin pitää tosi lujaa kiinni ja yleensä haluaa vielä peiton päälle.
Onko teillä ollut vastaavia tilanteita? Miten olette asiaan suhtautuneet? Ajateltiin ainakin nyt jättää ylimääräiset ärsykkeet eli pääasiassa TV pois päältä iltaisin. Jospa tuolla olisi asiaan mitään vaikutusta.
Kiitos jos viitsitte vastaamaan.
Kommentit (6)
ja on alkanut pelkäämään hirveästi kaikkia ääniä! Asumme kerrostalossa, ja illalla patterien yms. kautta kuuluu ihan tavallisia elämisenääniä muista kerroksista (suht vaimeita siis), niin lapsi tosi herkästi säikähtää ja itkee, että " mikä tuo ääni oli" . Oikeastaan kaikille äänille on tosi herkkä. Ja nimenomaan PELKÄÄ ääniä, kyse ei ole siitä, että olisi herkistynyt kuulo. Oletan, että kuuluu ikäkauteen, koska mitään ihmeellistä ei ole elämässämme nyt tapahtunut.
Jos " fobiat" pitkään jatkuu ja ovat rajuja, niin sitten ottaisin yhteyttä esim. neuvolaan. Toivottavasti teillä pian helpottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ruohonleikkureista mitä ihmeellisempiin asioihin. Kerrostalossa asutaan mekin ja hän kuunteli varsinkin illalla tosi tarkkaan kaikkia ääniä ja jos jotain hänen mielestä pelottavaa kuului, rupes itkemään ja juoksi syliin. Huomasin myös, että hän seurasi tarkasti meidän reaktioita erilaisiin ääniin, varmisteli sillä tavalla täytyykö oikeasti huolestua :)Voimakkaita pelkotiloja kesti n. pari kuukautta, nyt näyttää pahin menneen ohi. Varmasti liittyy ikäkauteen, kun mielikuvitus kehittyy hurjaa vauhtia. Meillä auttoi myös se, että kerrottiin aina tarkasti mistä ääni tuli. Toivottavasti teilläkin pian menee ohi!
Keväällä itikoiden tullessa pelkäsi ihan hysteerisesti niitä. Pelkäsi varjoja ja naapurin remontin ääniä. Jne...
Nyt tuntuu, että on mennyt pahin ohi. Välillä vähän pelkää, mutta ei enää mitään sellaista mitä oli. Kesti ehkä muutaman kuukauden.
Kuuluu ikäkauteen. Ehdottaisin, että hellitte lasta paljon, mutta ette " mene mukaan" pelkoon liikaa. Näytätte omalla käytöksellänne, että ei ole mitään pelättävää. Kyllä se ohi menee.
Pelkäs tuulta, hissiä jne.... mutta onneksi meni aika pian ohi.