Onko mitään konstia ' selittää' 1-vuotiaalle että äitiä ei saa purra??
(eikä isiä, eikä siskoakaan tietenkään) Ihan kamalaa kun toinen puree! AU!! Eihän tuo vielä ymmärrä, että minuun sattuu... en tiedä tajuaako se aina edes itse purevansa silloin kun sitä tapahtuu. Onko muilla ollut samaa ongelmaa? Voiko sille mitään vai meneekö se vaan ohi sitten joskus...?
Kommentit (19)
Pure takaisin, sillä ainakin on saatu joitakin lapsia lopettamaan pureminen.
kun EI saa niin EI SAA!!!
kiellä, kiellä ja kiellä!
Kuopukseen ei ole tehonnut takaisin pureminenkaan, tai sitten en pure tarpeeksi lujaa.
Vauva kyllä puree lujaa, kerran sai sormenikin tunnottomaksi pariksi viikoksi, mustelmia ja pikku haavoja on jokapuolella.
Meillä kyllä tyttö ymmärtää että äiti suuttuu puremisesta. Ikää on 1v2kk
kiljaise kunnolla ja vetäydy kauemmas. Sanot selkeästi EI ja näytä jälkeä lapselle, jos sellainen on olemassa.
Meillä toiminut kummankin pojan kanssa, pari kertaa kokeilivat ja sitten lopettivat kun huomasivat (ja jopa säikähtivät hieman) mun reaktiota. Toi on paras kitkeä pois alkuunsa, muuten kohta pureskelee hiekkiksella kaikkia jotka hampaisiinsa saa.
olette tekin vanhempia!
mitäs sitten kun lapsi lyö, lyöttekö takaisin?
tai sitten kun hiekkalaatikolla joku potkii teidän lastanne.. no, tehän olette jo kotona opettaneet, että " potki takaisin"
justjoo.
Meillä kiellettiin tuhansia kertoja, laitettiin pois sylistä, ehkä jäähylle tms. Kyllä se pureminen lopulta loppui. Täällä on ihan pimeetä sakkia..." pure takaisin" ...
En tietenkään niin että lihariekaleet roikkuvat hampaissa, vaan siten että se tuntui.
Ja meillä se toimi. Ei tarvinnut tehdä kuin kerran.
" Pure takaisin" -neuvojathan nyt antaa tavallaan luvan sille puremiselle? Turha kieltää jotain ja tehdä se, kielletty, sitten itse malliksi?
Yleensä lyövä lapsi on jo niin iso, että hänelle voi selittää että se sattuu. Kehoitan häntä joskus jopa läppäisemään itse itseään kunnolla kädelle ja kysyn, että sattuiko. Sattuihan se, ja lyöminen on siis loppunut.
Pureva lapsi on yleensä niin pieni, ettei ymmärrä selitystä.
esim. sohvalle tai johonkin muuhun paikkaan, josta ei saa hetkeen lähteä liikkeelle. Meillä toimi sekin, jos lapsi oli vieressä sohvalla purressaan ja laitettiin siitä lattialle napakan kiellon kanssa. Siis yksivuotiasta saa purra, mutta ei voi laittaa jäähylle? 9
lapselle vakavalla naamalla, että ei saa purra, kun juuri olette itse näyttäneet mallia miten se tapahtuu?????
Toki laitan vauvan pois sylistä jos hän puree, sanon tiukkaan ääneen että ei pure ja selitän että äitiin sattuu. Mutta todellakaan en usko että tämänikäinen jäähyilyä ymmärtää.
Kun lapsi haluaisi olla sylissä, mutta joutuu siitä pois. Isommalle " isommat" jäähyt.
ei ne mitään pölvästejä ole, toisin kuin nämä purevat vanhemmat.
kuinka he voisivat oppia kieltoja ymmärtämään, jos ei kielletä ja opeteta, vaan purraan ja läimitään takaisin?
tehän käyttäydytte kuin eläimet!
ja kyllä minun 1,1 v. tyttöni yrittää joskus lyödä, ja kiellon ymmärtää tasan varmasti. ei tarvitse äidin läimiä takaisin.
Ja tottakai minä myös kiellän enkä pelkästään pure.
Lapsi vaatii joskus konkreettisia esimerkkejä, niin hyvässä kuin pahassa. Pureminen sattuu ja lapsi ymmärtää sen kokiessaan itse saman kohtalon. Ei se lapsi siihen kuole.
Enkä muuten läimi lastani.
ja muissa asioissa yleensä uskookin, mutta puremisessa ei. Näyttää kyllä aina häpeävän tekoaan, joskus kyllä nauraakin pirullisesti.
Minulla on neljä lasta ja esikoinen ja kuopus ovat olleet kovia puremaan, kahdelle muulle on mennyt asia perille suunnilleen eka kiellosta. Lapset ovat erilaisia tässäkin asiassa. Ei auta sanoa että meillä toimii näin ja tietty sitten muillakin pitää toimia samanlailla.
Minä purin esikoista kun mikään muu ei auttanut ( hän puri muitakin lapsia pahasti), pureminen loppui siihen. En sitä kadu. Kuopuksen kanssa tämäkään ei tepsi, onneksi puree yleensä pelkästään minua.
Vierailija:
Ja tottakai minä myös kiellän enkä pelkästään pure.
Itse purin kerran takaisin. Tehosi kerrasta.