Minkälainen asema on iltatähdellä sisarusparvessa?

Tehkää kaksi iltatähteä lyhyellä ikäerolla niin ei tule noita ongelmia :)

ja saimme sitten yhden iltatähden - ja vielä toisen heti perään. Eipä ole yksinäistä kummallakaan iltatähdistön edustajalla.



Ainokaisesta, olipa hän sitten iltatähti tai muutoin perheen ainokainen, tulee helpommin hemmoteltu " prinsessa" tai " prinssi" , ehkä myös yksinäinen. Toisaalta saahan sitä enemmän huomioita ja maallista mammonaa jos ei ole toista jakamassa..... Mutta olemme tyytyväisiä omaan ratkaisuumme.

Toiseksi nuorin lapsi oli 6-vuotias, kun iltatähtemme syntyi, joten sisaruksista ei niin kauheasti kaveriksi ole. Samoin naapureitten lapset ovat jo isoja. Mutta vanhimmista lapsista saa välillä hyvää hoitoapua, kun heille pikkkuisen siitä antaa taskurahaa. Ja kyllä isommat myös leikittävät häntä ja käyttävät vaikka puistossa tarpeen tullen. En usko, että meillä iltatähteä on sen enempää hemmoteltu kuin muitakaan lapsia.

Hänellä nuoremmalla pikkuveljelläni on 9-vuotta ikäeroa, joten kyseessä on todella iltatähti ;).



Siskoni ei mielestäni koskaan ollut yksinäinen, vaikka naapurustossa ei ollut samanikäisiä lapsia. Nuorin veljeni jumaloi häntä ja leikki hänen kanssaan paljon myös päiväkootikaverit olivat avuksi tässä ongelmassa.



Jos jotain, niin siskoni on ollut koko ajan ikäistään kypsempi koska on ollut paljon itseään vanhempien sisarusten seurassa. Toki myös kaikkien lellikki, mutta järjen rajoissa ja hoitaakin asiansa nyt aikuistuttuaan ja opiskelut aloitettuaan paljon kypsemmin ja järkevämmin kuin me kaikki muut yhteensä aikanaan. Sanoisinkin, että maalaisjärjellä voi iltatähdestä kasvattaa lellienkin ihan huippuyksilön jonka kohdalla aiemmat virheet tulee korjattua ;). Mutta olen kyllä nähnyt myös iltatähtiä, jotak ovat todellisia hirviökakaroita joilla ei ole minkään asian suhteen mitään rajaa...

ltatähtityttösemme on kaikkien jumaloima pikkutouhustelija. Tietysti hiukan paljon saanut huomiota mutta hyvin pärjäävä ja kekseliäs. Kaverit löytyvät sitten muualta kuin omasta sisarusparvesta.



Niin ja pikkasen lellitty toki, mutta järjellä kuitenkin jos näin voi sanoa. Samat säännöt käytössä toki kuin isoimmillakin oli aikoinaan.

Isoilla sisaruksilla hoivaava ja huolehtiva asenne.



Vahinkolapsen kyseessä ollessa voi jäädä huonolle hoidolle vanhempien ja sisarusten taholta.



Mahdollisuus tulla kauhukakaraksi on melkoinen kun vanhemmat ei viitsi tai jaksa.

kaikessa 8 vuotiaan kanssa, ja liikkuu mielellään poikien mukana. Oppi lukemaan veljen rinnalla, ja pelit ja tietsikka halussa erittäin hyvin. Harvoin nahistellaan mistään. Ovat paljon nuorempia kun vanhemmat sisarukset, jotka parikymppisiä.

Miten niiden isompien sisarusten asenteeseen voi vaikuttaa toivoivatko vanhemmat alunperin iltatähteä vai saiko alkunsa vahingossa?

Myöskin normaalit ihmiset rakastavat ja hoitavat lapsensa yhtä hyvin riippumatta siitä oliko hän alunperin toivottu vai ei.

Vierailija:

Vahinkolapsen kyseessä ollessa voi jäädä huonolle hoidolle vanhempien ja sisarusten taholta.

Entäs kun tulee koulu- ja murkkuikään? Sisarukset ovat silloin jo muuttamassa kotoa pois t. jopa perustamassa omaa perhettä.



Mulla on 14v. vanhempi veli ja onneksi oma kolmikkoni on niin päin, että esikoisen ja pienempien välissä on isompi väli. On tosi turhauttavaa jäädä vuositolkuksi kotiin vain vanhempien kanssa kun isommilla sisaruksilla on jo oma elämä.

Meillä on pikkusisko syntynyt vasta, kun muut sisarukset ovat jo olleet teini- ja täysi-ikäisiä. Ja pienokainen (nyt 9v.) on tietysti kaikkien sisarustenkin lempilapsi, ei pelkästään äidin ja isän;)

sama kuri kuin vanhemmilla sisaruksilla oli.

enemmän kuin muut.



Lapsena ja nuorena sain asiat helpommin läpi koska muut olivat raivanneet tietä. Toisaalta musta tuntuu että olin ärsyttävän pikkuvanha. Opin lukemaan 5-vuotiaana, opin paljon ruotsia ja englantia, ihailin isompia sisaruksia paljon ja menin mukaan samoihin harrastuksiin.

t. iltatähti, ikäerot sisaruksiin 7v ja 9v ja aina toivoin pikkusiskoa tai -veljeä

oli mahtavaa kun pääsin Helsingissä opiskelevien siskojen luo viikkonloppukylään, isoon elokuvateatteriin ja ostamaan farkkuja.



Ehkä vanhemmat lellivät mua sitten kun olin ainoa lapsi kotona, mutta sisarusten tulo viikonlopuksi kotiin oli aina ihanaa.



Parhaimpia lapsuusmuistojani on se viikko jonka vanhemmat olivat etelässä ja isommat sisarukset olivat vuorotellen pois koulusta kotona hoitamassa minua.