~SynnytysPeLkO~

Mutta se meni kai hormonien ansiosta raskausaikana melkein ohi. Jopa niin ohi että kun sain sektiopäätöksen, itkin sitä etten saanutkaan kokea sitä luonnollista synnytystä.



Mutta nyt kun taas suunnitellaan seuraavaa, se raskauspelko nostelee päätään. Ehkä se sitten taas luonnollisesti väistyy.

Sitten toisen raskauden aikana kävin siellä pelkopolilla. Kattelin telkasta myös itsekseni videon sektiosta. Suostuin alatiesynnytykseen, kun mulle vakuutettiin, että jos asiat menee päin helvettiä, leikkurissa ollaan alle 5 minsan ja saan muutenkin synnytyksessä kaiken haluamani kivunlievityksen ja että vauvan kasvua tarkkaillaan, eli ei liian isoa joudu alateitse synnyttämään.



Onneksi suostuin. Toka synnytys meni ihan hyvin, en edes kipua tuntenut, eli lääkettäkään en sitten kuitenkaan ottanut. Synnytys oli nopea ja helppo.

Niin ja otin kaikesta selvää, niiden oikeillä nimillä ja muutoinkin käsittelin asiaa mielessäni, enkä haudannut sitä mielen sopukoille.

..välillä en:( Mulla on takana yksi pitkittynyt alatiesynnytys ja yksi hätäsektio. Siitä on jäänyt jotenkin paha maku suuhun. Tästä hätäsektiosta varsinkin se pelko että kun myös lapseni oli hengenvaarassa enkä vain minä:/



Miten sinne pelkopolille pääsee?



Ap