G: missä ja miten miehenne kosi teitä?

kävelemässä myöhään illalla maaseudulla, jossa ei ollut muita valoja kuin tähdet ja kuu. Siellä tähtitaivaan alla mies halasi minua ja kysyi, haluanko mennä hänen kanssaan naimisiin. :) Kun kaverit kuulivat tästä, he antoivat meille lempinimet Mr. & Mrs. Starlight. ;)

Ja minä itkin.

siten että minä sanoin miehelle. että " ja kuule, mä rakastan sua niin paljon että jos nyt kosisit niin sanoisin ihan suoraan että kyllä" , ja sitten hän kosi.

Silitteli tukkaa ja suukotteli ja sanoi, että " en kyllä kestäisi elämää ilman sinua. Varmistetaanko asia ja mennään naimisiin? Jos siis suot kunnian että tulet vaimokseni!"



Ja oiiiih, mie kyynelehdin tietty vuolaasti. Ihana kulta mies.

Vierailija:

Olin vuosien mittaan pari kertaa torjunut miehen kihloihinmenoehdotuksen kun sattui vaan väärään hetkeen. Kun sitten aloin odottaa esikoistamme ajattelin että nyt olis kyllä fiksua kävästä vihillä ja pallo taitaa olla mulla. Kirjoitin huulipunalla vessapaperirullaan kosinnan ja odottelin pari päivää että mies rullaa sen esiin. Yhtenä aamuna vessasta kuului naurunremakka ja kohta mies tuli viereeni sänkyyn ja sanoi " mennään vaan" .

Mies istuu aamupaskalla ja saa kosinnan rullattua esille vessapaperista! :-DDDDDDDDDD

*nauraa ihan kippurassa tälle romantiikan helmelle*

Töissä ollessa tuli mieleen, että voishan sitä jo mennä naimisiin. Yhdessä oltiin oltu jo 10 vuotta. Ei siinä enää mitään kosintoja tarvinnut.

eli karkausvuonna 2004,

29. helmikuuta vein miehen meille tuttuun paikkaan ja asetuin polvilleni!



oli jo osannut odottaa,

ja päättänyt suostua jos kosisin!



sitten kesällä vietettiin häitä 13 yhteisen vuoden jälkeen... =)

ja mies sanoi että mennään katsomaan koruja... sitten sanoi että nyt mennään kihloihin että valitse itsellesi sormus!



Sit kysyi että tuletko mun vaimoksi kulta?



Oli Jouluaatto...

Jutusteltiin niitä näitä tulevaisuudestamme ja sovimme, että aletaanpas järjestelemään niin, että saadaan tuomari 3 kk päästä meidät vihkimään.

ja yht´äkkiä polvistui eteeni. Ihmiset ympärillä hurras :D

Ihan perinteisellä tyylillä.

Sanoilla " menetkö kanssani naimisiin, rakkaani?"

Olin vuosien mittaan pari kertaa torjunut miehen kihloihinmenoehdotuksen kun sattui vaan väärään hetkeen. Kun sitten aloin odottaa esikoistamme ajattelin että nyt olis kyllä fiksua kävästä vihillä ja pallo taitaa olla mulla. Kirjoitin huulipunalla vessapaperirullaan kosinnan ja odottelin pari päivää että mies rullaa sen esiin. Yhtenä aamuna vessasta kuului naurunremakka ja kohta mies tuli viereeni sänkyyn ja sanoi " mennään vaan" .