Lue keskustelun säännöt.
Yh:t, miten olette uskaltaa uuden suhteen?
24.09.2006 |
Tarkotan tätä lähinnä lasten kannalta. Mulla lapset on jo kokeneet riitaisan kodin. Kodin josta isä lähti.
Miten ihmeessä uskallan aloittaa mitään, kun lapsia on jo satutettu niin pahasti.
Näin etukäteen olen ajatellu että jos sopivan ihmisen kohtaisin tutkailisin kaikessa rauhassa ja esittelisin lapsille pikkuhiljaa vasta myöhemmin, jos se alkaisi pysyvältä näyttämään.
Mutta silti hillitön pelko suhteen loppumisesta, niin itsen kun lasten kannalta.
Kommentit (2)
ja siis nyt kyse ihan seksittömästä tapailusta. Kolmen vuoden jälkeen tapasin sellaisen, joka vei jalat alta, tuntui luotettavalta... ja se oli menoa.
Alku tuntui hankalalta ja stressaavalta, mutta nyt puolen vuoden yhdessäolon jälkeen alkaa tuntua siltä, että tästä suhteesta tulee ihan oikeasti JOTAIN. Olen tyytyväisempi ja onnellisempi päivä päivältä.
Kaikissa edellisissä treffikumppaneissa oli " jotain" vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä alkuvaiheessa kannatakaan esitellä. Tuntuu, että teillä kaikilla surutyö vielä kesken. Itse olen siinä vaiheessa, että nautin niin kauan kuin onnea kestää. Jos loppuu niin loppuu. Minkäs sille tekee?