Joko on kasitelty HS:n kirjoitusta yliopistoista ja AMK:sta? Tulevaisuudessa siis ehka jotkut maisteritutkinnot siirtyvat AMK:n piiriin pois yliopistosta?

Sosiaalityöntekijän työssä on niin valtavia ja vaikeita elementtejä, kuten huostaanottoprosessi, että sitä ei mitenkään voi tehdä AMK-pohjalta.



AMK voi toki tehdä asiakastyötä sosiaalialalla, mutta prosessien ohjaus ja johtaminen vaatii akateemista koulutusta.



Ongelmana on se, että sosionomeja koulutetaan aivan liikaa, muuten hyvä tutkinto. Ja koska pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa, sijaisina käytetään sosionomeja. Jotka tekevät työtä miten osaavat ja HALVALLA.

Esim. lääkärit, hammaslääkärit, farmaseutit, opettajat, lastentarhanopettajat.



Yliopiston ensisijjainen tehtävä on tieteen tekeminen, ja opetuksen taso on sen mukaista, että se on toissijaista. Tutkimustyöhön suuntautuvat voivat opiskella yliopistossa.

Meille sanottiin tänään, että jos



a) Emme halua tehdä ollenkaan käytännön työtä, vain pelkkää teoriaa, meidän tulis lähteä lätkimään AMK:sta ja mennä yliopistoon



ja



b) jos emme kykene seuraamaan 90 minsan ajan luentoa ja tekemään muistiinpanoja, tulis meidän mennä amikseen.



Ja sitten kertoivat, että ko. AMK:uun on hakenut jokukin tyyppi Japanista neljä kertaa, maksanut siis aina lennot pääsykokeisiin ja ei ole tärpännyt. Että saavat valita parhaat päältä ja maailmanlaajuisesti tunnettu, hyvä koulu. Yksityisessä omistuksessa oleva AMK.

Myös samat oppikirjat usein käytössä. Ei tietenkään aina eikä joka alalla.

sosiaalityöntekijöiden kanssa. Pointtini oli se, että miksi kahta erillistä tutkintoa tarvitaan? Onko niille todella tilausta?

Ja opettajakoulutus sinne ehdottomasti. Itse aikanani kudoin sukkaa ja luistelin yliopistossa ihmetellen, kuinka helevatassa tää täyttää yliopisto-opintojen kriteerit.



Luokanopettaja

Lääkärikoulutus amk:iin! Mikä se sitten olisi? Medinomi? :DDDDDDDDDDD

mutta mielestäni olisi erittäin järkevää, että kandin tason tutkintokoulutus suoritettaisiin ammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen voisi siirtyä suorittamaan maisterin tutkinnon yliopistoon. Näin siis mielestäni vaikka ihan kaikilla aloilla.



Tiedoksi, että sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa lehtori voi olla koulutukseltaan pelkästään maisteri. Yliopiston professori on ehdottomasti tohtorin tutkinnon suorittanut ja viran saaminen vaatii vahvaa tutkimusosaamista, mutta minkäänlaista opettajankoulutusta ei vaadita. Riittää, että on paljon opetuskokemusta (palautteiden tasoa ei selvitetä). Ammattikorkeakoulussa yliopettaja tekee samat hommat kuin yliopistossaprofessori, mutta voi olla koulutukseltaan lisensiaatti tai tohtori, mutta on opettajakoulutuksen läpikäynyt.



Olen opettanut vuosia kummassakin paikassa. Ammattikorkeakoulusta saa hyvää käytännönläheistä opetusta, mutta teoriapohja jää heikoksi. Yliopistossa on vähän toisinpäin. Mielestäni ylempi amk-tutkinto on järjetön juttu! Olen nähnyt opetussuunnitelmia ja näitä kahta maisterintutkintoa ei voi edes verrata. Samoin on järjetöntä tarjota saman alan koulutusta samalla paikkakunnalla sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Miksei siis aloiteta korkeakouluopintoja ammattikorkeakoulussa ja sieltä halukkaat voisivat jatkaa opintoja yliopistossa. Näin kummassakin paikassa voitaisiin keskittyä sellaisten taitojen opettamiseen, joka parhaiten osataan ja arvostetaan! Siitä hyötyisivät niin opettajat kuin oppilaatkin! :)

Tällaista on jo suunnitteilla useammallakin paikkakunnalla esim. kaupallisilla ja teknillisillä aloilla.

aloille.

Kuuma ikuisaihe taitaa olla ainainen väittely amk vastaan yliopisto.

-ap-

Vierailija:

Väheneekö tutkinnon arvo jos se ei ole yliopistosta?

siis sosiaali- ja terveyspuolta, opetusalastakin kai on joskus vuonna x käyty vastaavaa keskustelua. Turha siis odottaa palkkatason korjauksia tulevaisuudessakaan, jos arvostus on tätä.

Vierailija:

3, no mikäli ne proffat eivät sit käy amk:ssa opettamassa, niin toki se laadukkuus tutkinnossa kärsii..

Pikainen johtopäätös; ammattikorkean opettajat eivät ole mistään kotoisin...?

tarjotun koulutuksen laadussa.



Järkevämpää olisi siirtää sinne esim. lastentarhanopettajan tms. koulutusta, joka on aiemmin ollut opistotasoista ja muutenkin tähtää selkeästi tiettyyn ammattiin.

Parhaita opettajia kaikilla tasoilla ovat yleensä sellaiset, jotka ovat opettajaksi halunneet ja hankkineet siihen koulutuksen. Helmet eivät yleensä ole professoreja.

Merkonomista Ekonomiksi yhdessä yössä!

Tarkoitin lähinnä sitä, että professoreilla on ns. viimeisin tieto oman tutkimusalansa asioista, ja yleensä useiden kymmenien vuosien kokemus tutkimustoiminnasta. Tietomäärä on valtaisa, joskin hyvin spesifinen (eli ionisoivaa säteilyä tutkivalta proffalta on turha kysellä ilmansaasteista, jne.) Itse olen huomannut, että parhaiten oppii juuri näiltä iäkkäämmiltä professoreilta, jotka ovat opettaneet pidempään.



t. 4

joten se on huono argumentti.



Hyvä vaan jos karsivat päällekkäisyyksiä ja selkiyttävät systeemiä. Esim. nykyinen sosiaalitekijä-sosionomi on ihan älytön käytäntö.