Minkä ikäisiä esikoisen äitejä täällä muut ovat? Olenko ainoa vanha jota sukulaiset mollaa iän vuoksi?

olin kuulemma aivan liian nuori äidiksi...

Ite oon 35v, eikä kukaan sukulainen oo mollannut vanhaksi.

ja kuopuksen 43-vuotiaana. Eipä ole mollanneet sukulaiset, eivätkä muutkaan.

Kyllähän kommentteja sateli mutta mitäs sitten. Hänen elämänsä se on eikä muiden.

Oma äitini, anoppini, kukaan, ei oikein enää " jaksa" iloita tästä meidän lapsesta, kun tulee heille liian myöhään.. :-(

Mikä nykyajan ihmisiä vaivaa? Ei ole sopivaa saada lasta 20-vuotiaana mutta auta armias jos olet lähempänä nelljääkymmentä, siis aivan kamalaa.



Ei perkele, oma on asiasi!

Itse sain poikani (esikoinen ja toistaiseksi ainokainen) 36-vuotiaana, enkä ole mollaamista kuullut ainakaan edessä päin mistään suunnasta. Ja jos joku takana päin mollaa (ovat sitten miehen sukulaisia, omani eivät taatusti mollaa), niin se on heidän häpeänsä ja heidän tyhmyyttään; ei vaivaa minua.



Omat vanhempani (ja siskoni) ovat suhtautuneet aina hyvin: käyvät ainakin kerran viikossa kyläilemässä (asuvat 70 km:n päässä) ja saa heiltä hoitoapuakin, jos silloin tällöin tarvitsen, kun itselläni on jotain menoa.

Olin 19 kun esikoiseni sain. Kaikki sukulaiset teki selväksi, että liian nuoria ollaan, tosin lapsen synnyttyä ja kun osoittauduin vastuulliseksi (jota mielestäni olin aina ollut) ei aiheesta maininnut kuin ehkä sukujuhlilla mua harvoin näkevät. No, kun lapsesta tuli 4 ja yli, on jo kaikki aiheeseen tottuneet, eikä kommentteja enää kuulu. uudet tuttavuudet kyllä jaksaa ihmetellä, että sullako useampi lapsi!



Nyt on toinen lapsi syntynyt, ikää oli silloin 25 v. Nyt mua pidetään sitten " vanhana" , ei siis iältä, mut jotenkin vaan. Esim. serkkuni, 32 jätti lapsensa päiväks tosta vaan sedälleni, ilman ruokaa ym, etukäteen sopimatta. Mulle tätä siunailtiin, että kun ei noi nuoret vanhemmat osaa kantaa vastuuta!! En viitsinyt muistuttaa, että esikoiseni sain 13 v häntä nuorempana...!



Olen tullut tulokseen, et pitää antaa piut paut muiden ajatuksille. Omaa elämää tässä kaikki eletään, ja vastuu lapsistamme kannetaan, kukin tavallamme.



Älä siis ap huolehdi tai tunne häpeää iästäsi, olet aina juuri -sopivan- ikäinen, kunhan itse uskot niin!!!