Onko kukaan joka on ollut yhdessä yli 15 vuotta miehensä kanssa
Kommentit (13)
mutta seurustelu aloitettiin vuonna 1991. On ihana mies. Ei täydellinen, mutta en minäkään ole täydellinen. Pois en miestäni anna vielä moneen kymmeneen vuoteen. Ajattelin, että yhdessä vanhettais. Se olisi musta ihanaa.
Mutta hienoa kuulla ettei kyynistyminen ole väistämätöntä.
lasten myötä hyvät piirteet on vain korostuneet - olen lukenut täällä aivan äimän käkenä minkälaisia jotkut miehet on ja mitä kaikkea naiset sietää.
rakkautta piisaa kun kunnioitus on molemminpuolista.
hän on rauhoittunut paljon, mutta runsaasti on vielä parantamisen varaa. Ei hyvä.
takin ilmassa.
Tällä hetkellä olo on kuin alkuaikoina, pelkkä miehen katsominen saa sydämmen läpättämään :o)
noin pitkän ajan jälkeen sydämen läpättämään.
Matkalla on ollut hyviä ja huonoja kausia. Oikeastaan KAIKEN AIKAA on hetkiä, jolloin toinen v----taa aika lailla TAI toisaalta tuntee sisällään lämpimän ailahduksen häntä katsellessaan...
Kyllähän se parisuhde alkurakastumisvaiheesta arkistuu. Outoa olisikin, jos ei arkistuisi kahden lapsen ja myötä- ja vastoinkäymisten myötä. En siis ihan käyttäisi sanaa " ihana" siipastani, mutta RAKAS hän kyllä on.
On ollut myötä- ja vastamäkiä, yhdessä ollaan kaikki koettu. On ihanaa tuntea puoliso niin hyvin, että tietää hänestä lähes kaiken. Mun mies on luotettava ja jämäkkä, arvostaa ja kunnioittaa mua, on ihanan miehekäs ja alkaa jo charmantisti harmaantua. Ei tulis mieleenkään vaihtaa! Vaikka välillä on vaikeaa, niin rakastan miestäni todella paljon. Välillä jopa oikein rakastun häneen uudelleen!
Samoin minä luen täältä lähes kauhulla, että voiko sellaisia kamalia miehiä olla oikeesti olemassa ja miten naiset heitä sietää? Nää uskottomuusjutut varsinkin, huhhuh. Ja joidenkin on niin vaikea uskoa, että on ihan aikusten oikeesti olemassa miehiä, joihin voi luottaa ja jotka eivät todellakaan halua pettää vaimoaan.
ja tuntuu että nyt olemme kriisissä.
Saa nähdä miten käy.
sen myös päivittäin toisillemme osoitamme ja kerromme. toki on ollut vaikeuksiakin, mutta onneksi niiden yli on päästy.
Ajatuksena tuntuu kamalalta " heittää hukkaan" niin monta yhteistä ja hyvääkin vuotta, mutta miehestä on ajan myötä tullut käytökseltään aivan kamala nalkuttaja, valehtelija, muiden panettelija sekä todella negatiivinen luonteeltaan.
En jaksa häntä ja hänen läsnäoloaan enää.
ottaen. Ylä- ja alamäkiä, elämää on nähty ja eletty. toivottavasti jatkamme yhdessä vanhuuteen asti.
jos tulkitsen sen oikein, niin vastaan joo, mies on vieläkin tosi ihana. Ulkoisesti vain paranee vanhetessaan. Ja sisäisestikin on paljon fiksumpi kuin 25 veenä.
17 v yhdessä