Vilkkaaseen päivähoitokeskusteluun!
minä tunnustan hiiltyneeni ihan täysin myös, kun olin esikoispoikamme kanssa viettänyt 3 vuotta hoitovapailla ja sitten työelämään palaamisen lähestyessä tein anomuksen naapuritalossa sijaitsevaan kaupungin päiväkotiin (6 kk ennen). Minulle sanottiin myös ettei ole mitään saumoja päästä, että jossain toisella puolella kaupunkia olisi paikka!
Ja sitten kiehahti, kun näin myöskin näiden kotiäitien siis kaltaisteni tuovan lapsiaan 9-10 aikoihin vaunuja työnnellen päiväkotiin " viihtymään" . Minä tulin siitä hetkestä lähtien ihan täysin siihen tulokseen, että se laki jossa kotiäiti saa viedä lapsensa kunnalliseen hoitoon, pitäisi purkaa välittömästi! (enkä mitenkään kuvittele heidän makoilevan tai laiskottelevan siellä, tiedän kyllä että pelkästään äitiys on täyttä työtä). Minä siis henkilökohtaisesti kirjoittaisin sellaiseen vetoomukseen/ehdotukseen nimeni heti.
Poikkeustiloja minusta ovat sellaiset joissa uusi tulokas olisi jotenkin erityisen " vaativa" eli sairas. Tai jos esikoislapsella/lapsilla olisi jotain erityistarpeita esim. sosiaalisia vaikeuksia joita pitäisi oppia tai jos perheen kykyä pärjätä kasvatustyössä epäiltäisiin. Eli enemmän tarveharkintaa. Ja tietysti sitten esikoulu suotakoon kaikille ennen kouluun lähtöä. Itse pvkodissa työskennelleenä tiedän, ettei henkilökuntakaan ole ihan täysin tällaisen nykyjärjestelmän puolesta puhujia.
Minulle heräsi paljon kysymyksiä kun kiukussani nieleskelin asian laitaa (joskin nyt jo leppyneenä, lapsi sai kuitenkin paikan kyseisestä pvkodista viime tipassa). Miksi ihmiset hankkivat lapsia jos eivät kykene selviytymään useammasta yhtäaikaa? Miksi pitäisi olla jotain " laatuaikaa" vauvan kanssa? Ei ole koskaan enää samaa saada eka ja sitten useampi lapsi, minusta ei ole oikeudenmukaista " heivata" " vanhoja" , kun tulee uusi ja ehompi...
Miten ihmiset ennen selviytyivät isoista lapsilaumoista, kun lasten paikka vaan oli koti eikä muita vaihtoehtoja ollut?
Loppukaneettina haluan sanoa, että jokaisen ammattikasvattajan mielipide on se, että alle kouluikäisen lapsen paras paikka kasvaa ja kehittyä on kotona, virikkeitä voi hankkia seurakuntien toiminnasta, puistoista ym kerhoista ja harrastuksista. Erityislapset erikseen tietysti.
Kommentit (13)
Eli ainakaan omalla kohdallani ei ole koskaan ollut kysymys siitä, etteikö esikoista olisi " jaksanut" hoitaa. Tai että hänet olisi jotenkin " sysätty" jonnekin pois vauvan tieltä. Oman ratkaisuni olen tehnyt vain ja ainoastaan lasten parasta ajatellen ja lisäksi pidin lapsen hoidossakäymistä huomattavasti rankempana vaihtoehtona kuin sitä, että olisimme " makailleet" kaikki kotona kaiket päivät. Lapseni vuoksi kuitenkin pistin oman " jaksamiseni" ja " helppouden" taka-alalle.
Jos sinua ihan OIKEASTI kiinnostaa ihmisten syyt ns. " virikehoidolle" , niin lukaisepa alla oleva ketju vielä kerran. Ilman asennesuodattimia.
Ja lopuksi suobjektiivisesta päivähoito-oikeudesta... Sinä tai moni muukaan ei varmastu tiedä/muista minkälaista oli, kun tätä subjektiivista päivähoito-oikeutta ei vielä ollut. Päiväkotipaikkaa ei välttämättä saanut ollenkaan, no yksinhuoltajat ehkä, ainakaan missään tietyssä määräajassa. Lisäksi päivähoitoa sai hakea vain ja ainoastaan niille tunneille, jotka sinä olet tosiasiallisesti töissä, esim. työnantajan todistuksella. Kauppakassien kanssa et lasta voinut kuvitellakaan hakevasi ja joka ikinen päivä sait juosta kieli vyön alla tarhaan ettei vaan mene minuuttiakaan yliajalle. Yllättäen työllistyviä, freelancereita, opiskelijoita ym. erikoistapauksia ei huomioitu ollenkaan. Moni lapsi olikin yksityisellä pph:lla, joita ei paljonkaan valvottu.
Hirveästi tuntuu menevän energiaa tähän " virikelasten" äitien haukkumiseen. Tuli mieleen, että te jotka olette ehdottomasti subjektiivista päivähoito-oikeutta vastaan, olisiko mahdollista suunnata tämä energia toisenlaiseen toimintaan? Lähinnä ajattelen että tämä tilannehan ei suinkaan ole " virikelasten" vanhempien vika, vaan kuntien, kaupunkien ja koko systeemin. Eli jokin on kyllä pielessä, mutta minusta syy ei ole siinä, että jotkut kotona olevien vanhempien lapset käyvät päiväkodissa.
Minusta kuntien pitäisi todellakin satsata enemmän päivähoitoon. Eli enemmän päiväkoteja, perhepäivähoitajia jne. Enemmän henkilökuntaa, pienempiä ryhmäkokoja.Paljon enemmän pelivaraa, jotta henkilökuntaa olisi aina riittävästi.
Ne " täyttö-ja käyttöprosentit" ovat ihan p;stä, suoraan sanottuna. Yhä suurempi määrä lapsia sullotaan suurempiin ryhmiin, ja henkilökuntaa vähennetään aina vaan noihin " prosentteihin" vedoten. Eli käytännössähän hyvin usein on vajaamiehitys ryhmissä sairaspoissaolojen ym. takia.
Olin itse päiväkodissa töissä (työllistettynä) 90-luvun alkupuolella, ja silloin oli esim. se systeemi että talon laitoshuoltajat olivat aina varalla, jos puuttui henkilökuntaa jostain ryhmästä, enkä muista että juuri koskaan olisi ollut vähemmän kuin kolme aikuista ryhmässä.
Nykyäänhän tuo olisi kamalaa tuhlausta, ihan liikaa henkilökuntaa ja menoja...tämä nyt oli vain yksi pieni esimerkki siitä, että nykyään ajatellaan vain ja ainoastaan rahaa.
Eli minusta olisi aika paljon rakentavampaa ja fiksumpaa olla yhtenä rintamana (kotivanhemmat JA työssäkäyvät), kuin puukottaa toisia vanhempia selkään. Vaatia lisäresursseja päivähoidon kehittämiseen, eikä vaatia että ajetaan alas vaivalla saadut etuudet kuten subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Kun nousisi kunnon haloo tästä, että todellakin päivähoitopaikkoja on liian vähän ja että on kohtuutonta joutua kuljettamaan pitkän matkan päähän ja sisaruksia jopa eri tarhoihin. ELI paikkoja liian vähän.
Ja että vaikka jokin päiväkoti hetken aikaa toimisikin " vajaana" eikä niin että on ylibuukattu, tämä ei olisi katastrofi vaan sitä pelivaraa olisi.
En usko että subjektiivisen päivähoito-oikeuden lakkauttaminen olisi kenekään etu. Ja jos sitä rajattaisi jotenkin tapauskohtaisesti, kuka silloin paikan saisi ja kuka ei? Mikä (ylikuormitettu) instanssi hoitaisi tämän seulonnan? Leimautuisivatko jotkut perheet sitten " sosiaalitapauksiksi" julkisesti? jne.jne...
Ok. Jollain tavalla oikeutta voisi tehdä joustavammaksi. En itsekään pidä kovin hyvänä että esim.1-2-vuotias olisi oikeasti koko päivän hoidossa joka päivä. Mutta näissäkin pitäisi olla pelivaraa. Eli voisi tehdä väliaikaisen osa-aikasopimuksen, jossa sallittaisi muutamat poikkeuksetkin (jos jonakin päivänä tarvitsisikin kokopäivähoitoa poikkeuksellisesti), JA että saisi takuun että kun hoitotarve lisääntyy työhönpaluun myötä saisi sen kokopäiväpaikan takaisin. Tällä hetkellä ei haluta tuota isoa riskiä ottaa, ettei sitten saakaan enää paikkaa.
Lapsen etuakin on ajateltava monelta kantilta. Itse en olisi pitänyt kovin hyvänä repiä 4-vuotiasta tutuista sosiaalisesta ympyröistä kokonaan yhtäkkiä. Suuri muutos vauvan syntymän myötä, ja sitten vielä kaikki tutut tarhakuviotkin häviäisivät kertaheitolla.
Sitten sen ikäisen olisi kuitenkin hyvä päästä vaikka johonkin kerhoon? Joita ei ehkä ole. Joihin ei pääse helposti kävellen vaan pitää mennä busseilla (joihin ei aina mahdu). Ja olisi taas vieraat lapset ja aikuiset. Ja sitten vuoden-kahden päästä revittäisiin kerhosta pois ja taas ehkä uuteen päiväkotiin. Minä en koe että tämäkään on lapselle ihan oikeasti eduksi.
Että josko laitettaisi kaikki päättäjille viestiä, että kehittäisivät päivähoitoa oikeasti inhimillisempään suuntaan, ja lopetetaan tappelu täällä :)
Ensinnäkin täytyy sanoa, että esim. P.L.:n kommentit ovat uskomattoman kaksijakoisia. Ensin kerrotaan miten lapsi on päivähoidossa ihan lapsen etua ajatellen ja seuraavaksi todetaan [color=blue]¿ Että josko laitettaisi kaikki päättäjille viestiä, että kehittäisivät päivähoitoa oikeasti inhimillisempään suuntaan.¿ [/color] Mitä-mitä? Jos oikeasti lapsen on niin hyvä olla tutussa ja turvallisessa päiväkodissa niin tuo kuulostaa aika ristiriitaiselta ; )
Ilman muuta kuntien tulisi satsata enemmän päivähoitoon, lisätä hoitajia ja pienentää ryhmäkokoja. Lisäksi kuntien tulisi satsata enemmän kouluun, sairaanhoitoon, vanhusten hoitoon ja ties mihin. Mutta tämä kaikki maksaa.. Ja kuntalaisethan sen veroistaan maksavat. En sano tätä sillä, etteikö mielestäni päivähoitoon tulisi panostaa, mutta kun se ei oikeasti ole ainoa asia.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ihan hyvä asia, mutta turha on syyllistää kuntaa siitä, että kotona oleva äiti vie isomman lapsen hoitoon. Se ei ole kunnan päätös vaan perheen.
Poikkeustapauksia on, se on ihan selvä asia, mutta eivät kaikki kuitenkaan. Mutta yhä edelleen olen sitä mieltä, että nämä
¿Kalle¿ viihtyy niin hyvin, etten raaski ottaa pois hoidosta.
Pakko pitää hoidossa, että pääsee samaan hoitopaikkaan
Meidän ¿Kalle¿ on niin energinen, että en keksi tekemistä koko päiväksi.
Ym.ym. kommentit ovat ihan keksittyjä argumentteja, joilla vanhemmat yrittävät puhdistaa omaa huonoa omaa tuntoaan.
Nämä:
[color=blue]Miksi ihmiset hankkivat lapsia jos eivät kykene selviytymään useammasta yhtäaikaa? Miksi pitäisi olla jotain " laatuaikaa" vauvan kanssa? [/color]
ovat mun mielestäni hyviä kysymyksiä! Miksi ihmeessä tehdään useampia lapsia, jos uuden syntyessä vanhempi viettää päivänsä päiväkodissa?
Ja kuunnelkaa niitä päiväkodissa työskenteleviä ihmisiä. Heistä lähes jokainen on sitä mieltä, että virikelapsien oikea paikka on koti!
En ole väittänytkään päiväkodin olevan aivan autuaallisen ihana paikka, ainakaan näin vanhemman näkökulmasta. Kehittämistä on sekä oman lapsen päiväkodissa että muissa päiväkodeissa. Henkilökuntavajetta on usein. Ennen tätä uutta vauvaa esikoinen ehti olla yli kaksi vuotta tarhassa, joten uskon tietäväni aika hyvin millainen paikka on.
Kyllähän tätä ratkaisua on harkittu. Kaikesta huolimatta vaakakuppi kallistuu tähän ratkaisuun. Lapsi on viihtynyt tarhassa varsin hyvin, vaikka esim. henkilökuntavajetta on joskus ollut. Ei lapset itse sitä usein juuri huomaakaan. Vaikka joskus saattaa itseä hirvittää.
Henkilökunta on tosi mukavaa, lapset kiintyvät heihin. Tämän ikäiselle ne tietyt tarhakaverit ovat jo tärkeitä, eivät leiki enää samallatavalla " missä laumassa tahansa" .
No, ihan samahan se on mitkä perusteluni ovat, enkä niitä perusteluja edes tarvitsisi antaa. Joka tapauksessa väittäisin että suuri osa " virikelasten" vanhemmista on harkinnut asiaa monelta kantilta.
Kaikki maksaa tottakai. Mutta välillä kyllä vaikuttaa siltä että kunnilta löytyy rahaa mitä ihmeellisimpiin asioihin, ja nämä tärkeimmät jäävät jalkoihin. Säästetään helpommasta päästä.
Ja maksavat " virikehoitolastenkin" vanhemmat päivähoitomaksuja...
Oli miten oli. Tässä tilanteessa, lakien puitteissa, subjektiivisen päivähoitolain puitteissa, koska kerhotoimintaa ei ole lähellä, koska kuopus sairastaa, koska esikoinen viihtyy tarhassa ja tulee tarhassa jatkamaan kuitenkin sitten kun palaan töihin (tiedän etten jää kotiäidiksi moneksi vuodeksi) pidämme oikein hyvillä mielin tarhapaikkaa varattuna. Meidän perheelle, etenkin lapsille, kaikista paras ratkaisu, harmin paikka jos se aiheuttaa näin paljon mielipahaa.
ja kykenen kyllä varsin hyvin selviytymään kotona kahden lapsen kanssa.Vaikka se välillä rankkaa onkin.
Kotielämää harrastetaan joka aamu ja iltapäivä sekä ilta, kahtena-kolmena arkipäivänä kokonaan ja viikonloppuisin kaiket päivät. Että kyse ei taida olla siitä ainakaan meidän kohdalla.
Mikäli joku ei siitä oikeasti selviä yllättäen, silloin voi olla lapsen kannalta hyväkin asia että se tarhapaikka on mahdollinen.
Näinä vuosina olen ennen aina ollut sitä mieltä että sinulla on järkeviä ja asiallisia kommentteja, mutta tämä on kyllä varsinainen rimanalitus... :-(
Rose:
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ihan hyvä asia, mutta turha on syyllistää kuntaa siitä, että kotona oleva äiti vie isomman lapsen hoitoon. Se ei ole kunnan päätös vaan perheen.
En käsitä tätä kommenttia. Kuntia täällä syyllistetään JA KUULUUKIN syyllistää siitä, että päivähoitopaikkoja ei ole tarpeeksi kysyntää vastaavasti. Kukaan ei ole syyllistänyt kuntia siitä mikä kukakin perhe päättää. Miksi syyllistäisi?
Poikkeustapauksia on, se on ihan selvä asia, mutta eivät kaikki kuitenkaan. Mutta yhä edelleen olen sitä mieltä, että nämä
¿Kalle¿ viihtyy niin hyvin, etten raaski ottaa pois hoidosta.
Pakko pitää hoidossa, että pääsee samaan hoitopaikkaan
Meidän ¿Kalle¿ on niin energinen, että en keksi tekemistä koko päiväksi.Ym.ym. kommentit ovat ihan keksittyjä argumentteja, joilla vanhemmat yrittävät puhdistaa omaa huonoa omaa tuntoaan.
USKOMATONTA SOOPAA! Miten kehtaakin asettaa itsesi " kaikkitietäväksi" ja ainoaksi-oikeassa-olevaksi? Aivan uskomatonta sinulta! Miten ihmeessä SINÄ voit väittää, että ihmisten todelliset syyt ovat vain keksittyjä argumentteja? Kuvitteletko sinä todella, että " me muut äidit" emme halua vain ja ainoastaan lastemme parasta? Itse ainakin olen syyni kertonut useampaan kertaan eri ketjuissa ja ne ovat todelliset syyt.
Pidän käsittämättömänä sitä ettet sinä voi uskoa tätä. Miksi minä valehtelisin? Miksi kukaan valehtelisi? Minulla ei ole omatuntoa putsattavana, koska olen aina toiminut lapseni ja lasteni parhaaksi.
Nämä:
[color=blue]Miksi ihmiset hankkivat lapsia jos eivät kykene selviytymään useammasta yhtäaikaa? Miksi pitäisi olla jotain " laatuaikaa" vauvan kanssa? [/color]
ovat mun mielestäni hyviä kysymyksiä! Miksi ihmeessä tehdään useampia lapsia, jos uuden syntyessä vanhempi viettää päivänsä päiväkodissa?
Minä ainakin nautin eniten ajasta molempien lasten kanssa. En kaivannut mitään laatuaikaa vauvan kanssa. Minulla ei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia " pärjätä" lasteni kanssa - mitä pärjäämistä rakkaidensa kanssa olemissa oikein voisi olla?? Kuten miljoonaan kertaan olen todennut, esikoisen hoitopäivinä oli paljon rankempaa kuin kotipäivinä.
Lapseni ei kyllä viettänyt päiviään päiväkodissa vaan kävi siellä 3krt viikossa osapäiväisesti, kuten olisi mm. srk kerhossakin käynyt.
Ja kuunnelkaa niitä päiväkodissa työskenteleviä ihmisiä. Heistä lähes jokainen on sitä mieltä, että virikelapsien oikea paikka on koti!
Hmmm... Nykyisessä päiväkodissamme kaksi lastenhoitajaa on kertonut pitäneensä esikoisella päiväkotipaikan vaikka oli toisen lapsen äitiyslomalla. He pitävät tätä vain ja ainoastaan järkevänä tässä tilanteessa, jossa kunnat eivät ylläpidä tarpeeksi hoitopaikkoja tarpeeseen nähden.
Kapsaisiini:
Näinä vuosina olen ennen aina ollut sitä mieltä että sinulla on järkeviä ja asiallisia kommentteja, mutta tämä on kyllä varsinainen rimanalitus... :-(Rose:
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ihan hyvä asia, mutta turha on syyllistää kuntaa siitä, että kotona oleva äiti vie isomman lapsen hoitoon. Se ei ole kunnan päätös vaan perheen.En käsitä tätä kommenttia. Kuntia täällä syyllistetään JA KUULUUKIN syyllistää siitä, että päivähoitopaikkoja ei ole tarpeeksi kysyntää vastaavasti. Kukaan ei ole syyllistänyt kuntia siitä mikä kukakin perhe päättää. Miksi syyllistäisi?
[color=red]
Okei, epäselvästi sanottu. Myönnän :) Tottakai tästä tulee kuntia syyllistää, että päivähoitopaikkoja ei ole tarpeeksi. En saa tätä nyt niin selvästi kirjoitettua auki, mitä tarkoitan, joten annetaan olla... [/color]
Poikkeustapauksia on, se on ihan selvä asia, mutta eivät kaikki kuitenkaan. Mutta yhä edelleen olen sitä mieltä, että nämä
¿Kalle¿ viihtyy niin hyvin, etten raaski ottaa pois hoidosta.
Pakko pitää hoidossa, että pääsee samaan hoitopaikkaan
Meidän ¿Kalle¿ on niin energinen, että en keksi tekemistä koko päiväksi.Ym.ym. kommentit ovat ihan keksittyjä argumentteja, joilla vanhemmat yrittävät puhdistaa omaa huonoa omaa tuntoaan.
USKOMATONTA SOOPAA! Miten kehtaakin asettaa itsesi " kaikkitietäväksi" ja ainoaksi-oikeassa-olevaksi? Aivan uskomatonta sinulta! Miten ihmeessä SINÄ voit väittää, että ihmisten todelliset syyt ovat vain keksittyjä argumentteja? Kuvitteletko sinä todella, että " me muut äidit" emme halua vain ja ainoastaan lastemme parasta? Itse ainakin olen syyni kertonut useampaan kertaan eri ketjuissa ja ne ovat todelliset syyt.
Pidän käsittämättömänä sitä ettet sinä voi uskoa tätä. Miksi minä valehtelisin? Miksi kukaan valehtelisi? Minulla ei ole omatuntoa putsattavana, koska olen aina toiminut lapseni ja lasteni parhaaksi.
[color=red]
Ei kait kukaan valehtele. Enkä todellakaan tarkoittanut olevani mikään kaikkitietävä ja ainoa-oikeassa-oleva. Olen monissa kirjoituksissani sanonut, että lopputulemana jokainen tehköön omat päätöksensa. Ja EN ole todellakaan sanonut, että muut äidit eivät lastensa parasta tahtoisi. ENENEN! Minä en vain itse tajua sitä, että kyseisiä kommentteja käytetään, kun saatetaan puhua alle 3-vuotiaasta lapsesta... HUOM! Minä en tajua!!! Sorry, jos sanoin asian väärin.[/color]
Nämä:
[color=blue]Miksi ihmiset hankkivat lapsia jos eivät kykene selviytymään useammasta yhtäaikaa? Miksi pitäisi olla jotain " laatuaikaa" vauvan kanssa? [/color]
ovat mun mielestäni hyviä kysymyksiä! Miksi ihmeessä tehdään useampia lapsia, jos uuden syntyessä vanhempi viettää päivänsä päiväkodissa?Minä ainakin nautin eniten ajasta molempien lasten kanssa. En kaivannut mitään laatuaikaa vauvan kanssa. Minulla ei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia " pärjätä" lasteni kanssa - mitä pärjäämistä rakkaidensa kanssa olemissa oikein voisi olla?? Kuten miljoonaan kertaan olen todennut, esikoisen hoitopäivinä oli paljon rankempaa kuin kotipäivinä.
Lapseni ei kyllä viettänyt päiviään päiväkodissa vaan kävi siellä 3krt viikossa osapäiväisesti, kuten olisi mm. srk kerhossakin käynyt.
[color=red]Osa-päiväinen on varmaan lasta ajatellen parempi kuin kokopäiväinen, MUTTA silti mun mielestä srk-kerhoa ja osa-aikaista päivähoitoa ei voi verrata. Päivähoidossa lapsi saattaa viedä sen paikan sellaiselta , jonka vanhemmat ovat töissä ja jotka tarvitsevat sen paikan aivan välttämättä. Srk-kerhossa tätä ongelmaa ei ole.
[/color]
Ja kuunnelkaa niitä päiväkodissa työskenteleviä ihmisiä. Heistä lähes jokainen on sitä mieltä, että virikelapsien oikea paikka on koti!Hmmm... Nykyisessä päiväkodissamme kaksi lastenhoitajaa on kertonut pitäneensä esikoisella päiväkotipaikan vaikka oli toisen lapsen äitiyslomalla. He pitävät tätä vain ja ainoastaan järkevänä tässä tilanteessa, jossa kunnat eivät ylläpidä tarpeeksi hoitopaikkoja tarpeeseen nähden.
[color=red]Aika jännä... Itse olen kuullut aivan vastaavia tapauksia. Mutta hei, ihmisiähän me kaikki ollaan :) Pahoittelen, jos mielipiteeni ovat olleet liian kärkkäitä. Sepä ei ole tarkoitukseni. Mielestäni suurin ongelma tässä kaikessa on se, että
Kunnalla ei ole tarjota kerhoja tai muita vaihtoehtoja päiväkodille.
Päiväkotien hakumenetelmä ei enää toimi: paikkaa on haettava 4 kk ennen, mutta irtisanoa voi päivää ennen lopettamista.
:) Hyvässä hengessä sanon, että jokainen tehköön kuten parhaakseen näkee. Mutta kyllähän tämä on osa " tämän ajan trendiä" , että lapsille on oltava virikkeitä ja harrastuksia, vaikka sitten päiväkodin merkeissä.
Ja HUOM! Olen sitä mieltä, että isompi lapsi tarvitseekin kavereita ja jos lähialueella ei ole kerhoja tai lapsia kotona tms. niin osa-aikainen hoito on hyvä vaihtoehto. Mutta kun puhutaan alle 3/4 vuotiaasta niin hänelle virikkeitä löytyy kotoakin ?!?
[/color]
[color=blue]MUKAVAA PÄIVÄÄ!
Myönnän että provosoiduin itse ehkä vähän liikaa... Tämä asia on vaan niin läheinen itselle. Kun on päivät ja yöt läpeensä asiaa miettinyt lapsen parhaan mukaan ja tullut lopulta johonkin lopputulokseen, tuntuu kauhealta lukea kuinka nämä hyvin ja tarkkaan mietityt syyt ovat jonkun mielestä ns. tuulesta temmattuja ja huonon omantunnon peittelyä... :-(
Mutta oli mulla uusi pointtikin keskusteluun - Tiedän muutaman kunnan, jossa on tehty selkeä ja hyvä päätös kotihoidon suosimiseksi ja päivähoidon resurssien tehokkaaksi jakamiseksi:
Jos esikoinen otetaan pois päiväkodista siksi aikaa kun äiti/isä on vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla, takaa kunta saman hoitopaikan lapsen palatessa hoitoon. Ainoa kriteeri tässä on, että uuden hoidontarpeen tulee alkaa elo-syyskuussa (ymmärrettävästi, muutenhan tuollaista ei voisi luvata). Minusta tämä olisi loistava uudistus kaikkiin kuntiin! Tämä yhdistettynä monipuoliseen kerhotarjontaan voisi olla ratkaisu monelle perheelle.
-Jos vanhempi ottaa lapsen pois hoidosta vanhempainvapaan/hoitovapaan vuoksi pitäisi olla takuu saada lapsi myöhemmin samaan hoitopaikkaan.
-Virikelapsille järjestettäisiin omaa viriketoimintaa päivähoitoalueella. Jaoteltaisiin se virikelapsille ja lyhyemmäksi kerhomaiseksi ajaksi.
-Tuettaisiin kotihoitoa rahallisesti.
Näin ihan lapsen kannalta ajatellen en minäkään ymmärrä miksi reilusti alle 3v lapsi tarvitsee hoitopaikkaa jos vanhempi on kotona. Enkä kyllä isommankaan lapsen osalta ymmärrä miksi lapsi tarvitsisi joka päiväistä kokopäivähoitoa (erityissyyt on eri asia). Voi olla että vanhempi tarvitsee sitä hoitopaikkaa lapselle, mutta lapselle se ei voi olla kovin tarpeellinen - tai näin ainakin minut on saatu vakuutettua ammattilaisten näkökulmista. Ja tosiaan kyllä ne päiväkodin henkilökunta meillä myös aika ymmärtämättömästi suhtautuvat niiden lasten vanhempiin jotka tuodaan hoitoon jos vanhempi on kotona- sisällyttäen hoidossa olevien työssäkäyvien vanhempien vapaapäivät...
Sitten oletteko joskus miettineet miten osa-aikaisen tiettyinä päivinä päiväkodissa käyvän lapsen kaverisuhteet kehittyvät? Kuinka helposti lapsi jää leikeistä ulkopuolelle jos ryhmässä muut ovat kokopäiväisiä joka päivä? Ja sitten jos on niitä joinakin päivinä olevia tai osa-aikaisia niin päiväkodissa ne pyritään sijoittamaan juuri eri aikaan (se täyttöaste ja kuitenkaan ryhmiä ei saa pysyvästi ylisijoittaa). Eli ei ole välttämättä lapselle helpoin tilanne ryhmäytymisen osalta.
Itse suosin kerhomaista hoitoa isommillekin kotihoidetuille lapsille. Sieltä voi löytyä niitä kavereita nähtäväksi vapaa-aikanakin ja seuraa kotiäidillekin. Tosin ongelmana voi olla että jos kerho on kovin isolta alueelta, ei omalta lähialueelta synny niitä kaverisuhteita. Siksi kaipaisinkin tuota erillistä viriketoimintaa juuri jokaiselle päivähoitoalueelle.
Ja jotenkin tuntuu ettei mielipiteeni ole muuttunut mihinkään tässä ajan saatossa. Ei vaikka nuorin menikin päiväkotiin kun aloitin työt, isoimmat lapset on kotona hoidettu kouluikään/esikouluun asti. Ainoa mikä harmitti oli että kotona olevia lapsia ei pahemmin ollut- kaikki ne muut oli päiväkodissa, mutta sekin tuntui ongelmalta eniten 5v tienoilla-jälkeen. Ja uskoisin että jos niitä virikepaikkoja ihan omana toimintonaan olisi, niin lapsiakin olisi kotona enemmän.
En ole töissä. Mieheni yrityksen myynnin yhteydessä menetin työpaikkani. Olen leski ja yhden leikki-ikäisen autoton yksinhuoltaja.
Perhekjerho jne tarjontaa täälläkin löytyy. Ne vain ovat tuolla kaupungin laitamilla sosiaalikeskuksissa. Autottomalle aika mahdotonta, julkinen liikenne ei ole pääkaupunkiseudun veroista. Näissä kerhoissa ei kuitenkaan synny pysyviä suhteita kuten nyt pk-lapsille . Ovat viskareissa samassa ryhmässä, jatkavat eskareina ja tod.näk. kaikki menevät samaan kouluun.
Kotona on yhden aviomiehen ja isän kokoinen tyhjä tila, jossa asuu vielä suru ja ikävä.
lapsen kaverit ja lapsiperheet asustelevat kaukana lähiöissä. Oma verkosto on taas toisella paikkakunnalla.
Voisin jatkaa tätä listaa, mutta olkoon.
Kuten toisessa ketjussa esitin: kävelkää toisen kengissä 2 viikkoa ennen kuin arvostelette.
Onneksi lapsellani on ihana pk-paikka. . Lapset eivät ole ¿valvotussa säilytyksessä¿ päivisin. Harrastustoimintaa ja kulttuuria löytyy (musiikkiopisto, teatteriretket, konserttiretket, museoreissut jne). Lapseni harrastaa varsin monipuolisesti kulttuuririentoja.
NÄPIT IRTI lapseni pk-paikasta
Olisikohan mitään ideaa, että maksettaisiin kotihoidontukea samoilla perusteilla, kun perhepäivähoitaja saa palkkaa? Esim. kolmella omalla lapsella saisi yhtä paljon palkkaa kuin perhepäivähoitaja kolmesta lapsesta kuitenkin siten, ettei yhdestä tai kahdesta lapsesta saisi " palkkaa" kuin kaksi ensimmäistä vuotta (jollakin lysti tulisi rahoittaa ja periaatteessa omien lapsien hoidosta ei pitäisi saada palkkaa)? Samalla poistettaisiin subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Uskoisin tuon tyyppisen ratkaisun tuovan lisää perhepäivähoitopaikkoja helpottamaan tilannetta.
jos äiti on kotona. Ehtivät ne olla suuressa laumassa ja metelissä myöhemmin ihan tarpeeksi. Miksiköhän nykylasten sanotaan olevan ennennäkemättömän levottomia? Minä en ihmettele yhtään.
itse vien 3v lapseni hoitoon 3x viikossa kokopäiväksi vaikka olen äitiyslomalla. tämä siksi koska lapsi on sokea ja tarvitsee kehittyäkseen päivähoitoa , muutoin esim eskariin siirtyminen hiljaisista kotinurkista olisi täysi järkytys, ja erilaisissa muissa esim mll perhekerhoissakin käydään mutta siellä vaihtuu lapset niin tiheään että sokean on vaikea pysyä mukana kuvioissa. päiväkodissa kuitenkin samat lapset on päivittäin ja on helpompi päästä mukaan ryhmän toimintaan. kritisoikoon ken haluaaa mutta näin on paras. siitä ovat yhtä mieltä sekä lapsi,vanhemmat että terveydenhuoltohenkiökunta. olen itsekkin törmännyt toisen lapsen kanssa käydessäni esim siellä mll kerhossa siihen että vihjaillaan että vi***ko lastasi hoitoon viet kun itse olen kotona äitiyslomalla mutta olen vaan todennut että on hienoa että on tälläinen mahdollisuus. heit kun äitiysloma loppuu menen itsekkin töihin ja vien toisenkin lapsen hoitoon. ja mun mielestä kyllä kolmevuotias tarvitsee jo niin virikkeellistä toimintaa että päivähoitoon kaikki sen ikäiset , ja vanhemmat töihin !!