Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oon henkisesti ihan loppu =( Parisuhde menee päin vi**ua!
27.05.2006 |
Oikeesti mun pää hajoaa kohta ja en tiedä mitä pitäis tehdä??? En kykene sen tarkemmin nyt selittämään, mutta tuntuu että sekoan kohta.
Meillä on pieni 4-kuinen tyttö ja pitäis jaksaa mutta tuntuu, että mä en kohta jaksa *itkettää*
Mistä vois hakea apua? Miten helposti pääsee kunnallisen psykologin juttusille? Pakko ois pikasesti päästä purkamaan tuntoja ennen kun palan totaalisesti loppuun.
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin kunnalliseen kriisikeskukseen parisuhdepsykologille järjestetään aika kolmen päivän sisällä.
Nimim. kokemusta on
Enpä tiedä uskallanko enää lähteä tähän uudestaan, vai onkohan tämä ensimmäisen lapsen kanssa aina tällaista?
Itse ainakin pääsin, kun olin avun tarpeessa. On hyvä toimia heti, itsesi ja vauvasi takia!
Voimia ja haleja:)
Ja jos oikeesti ahdistaa niin paljon ettet enää pysty olemaan niin päivystykseen vaan. Niin mulle annettiin ohjeeksi neuvolassa. En tosin mennyt mihinkään, olin vaan niiiiin väsynyt että oli itku tosi herkässä ja neuvolantäti epäili synnytyksen jälkeistä masennusta. Tilanne alkoi kirkastua itsekseen kun vauva kasvoi ja sai jo vähän nukuttuakin öisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko isä käyttää psykologilla käyntiä äitiä vastaan jossain tilanteessa?
T ap
Mä en vaan jaksa alkaa sepustaa tähän ja toisekseen mies käy kyttäämässä mitä oon kirjottanu ku tulee töistä ja sit tulis vaan taas riitaa...
T ap
Mutta jos pääsen psykologin juttusille niin voiko hän käyttää sitä mua vastaan lapsen huoltajuuteen liittyen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kyllä aika ahdistavalta tuo teidän suhde...
Ei riitä sivuhistorian poisto ku on keyboard logger ja ties mitä muita vakoiluohjelmia =(
T ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on vielä nuori, ja lapsen syntymä tekee sen osittain että hän on aina menossa eikä koskaan kotona. Hän jotenkin kapinoi kaikkea vastaan, vaikka yhdessä päätitekin tämän lapsen antaa syntyä. SIlti, se ei anna hänelle oikeutta kulkea ja elää kuin olisi vielä sinkku ja vailla sitoumuksia. Puhuminenkin tuntuu olevan turhaa, hän ei halua kuunnella.
Sinä et ole kuitenkaan yksin. Sinulla on ystäviä ja läheisiä ympärilläsi jotka auttavat ja tukevat kun vain nöyrryt sen verran että kerrot asioiden todellisen tilan etkä vain yritä pitää kulissia pystyssä.
Voimia!
Sitä saa mitä tilaa kun lapset tekee lapsi ja naiset synnyttää vastoin miehen tahtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kertoo siitä, että ihminen on hakenut apua ja on siis valmis ja kykeneväinen siihen todennäköisesti vastaisuudessakin jos tarve tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
erittäin positiivikseksi kun osasin hakea apua. Juttelin neuvolassa ja he antoivat heti numeron mielenterveystoimistoon ja siellä oli ihana terapeutti jonka kanssa keskustelin useampaan otteeseen, pikkuhiljaa elämä voitti ja enää en pelkää mitään kun tiedän että apua saa kun vaan sitä tajuaa hakea. Tsemppiä sulle elämääsi, rohkeesti hakeen apua!
Alue: Aihe vapaa
Ja väsymys tuossa vaiheessa on ihan totaalinen muutenkin, voipi ongelmat suhteessa johtua ihan siitä.
Tsemppiä, kyllä se siitä. Parin kuukauden päästä on jo PALJON parempi fiilis.