Miksi ihmiset kauhistelevat, kun joku ottaa 130000-200000 lainaa?
Samaan hengenvetoon sitten paasataan ( esim. monet sukulaiset ja tutut), että miten aina kannattaa maksaa mieluummin omaa asuntoa?!!! Miten te kuvittelette esim. pääkaupunkiseudulla olevan perheen pystyvän ostamaan esim. 100-150 neliön asunnon, jos jo 150000 on kaamean iso lainasumma? AIka kauan sitä saa kuulkaa säästää. Onko teillä kaikilla jotkut perinnöt tai maksajat? Jos me ostamme asunnon, ni velkaa otetaan ainakin 250000 keskivertotuloilla. Mutta sehän on niin kannattavaa kaikkien mielestä. Kuukausieräkin kun kaikilla tuntuu olevan vain 500-700 kuussa...
Kommentit (12)
kun veli otti 200000e lainaa ja ostin rivarin (4h). Ois saanut samanlaisen rivarin puolet halvemmalla, jos ois vähän tinkinyt asuinalueesta. Eikä sen halvemman rivarin asuinalue mikään huono ees ois ollut. Mut ei niin ei. Itsepähän maksaa sitä pois.
Silloin kuvio oli ihan sama, asuntojen hinnat nousivat ja nousivat, yhtäkkiä iski lama, korot nousivat ja ihmisiä joutui työttömäksi. Asuntojen hinnat syöksyivät laskuun kun ihmisten oli pakko myydä hinnalla millä tahansa päästäkseen eroon lainataakastaan.
Nykyisin korot ovat hiukan rauhallisemmat euriborin ansiosta, mutta vaaransa isoissa lainoissa on aina olemassa.
Alkaa olemaan taas samanlainen meininki kuin silloin. Toivottavasti ei käy yhtä huonosti.
olen sitä pian pari vuotta maksanut. kauhulla odotan korkojen nousua. tällä hetkellä pärjään juuri ja juuri. Puolet palkasta menee asuntolainaan. Mutta jos korko nousee esim 7%, niin olen ihan kusessa.
Tuli vaan mieleen... ja 3 % koron nousu on 7500 euroa vuodessa. Eikä ole mikään mahdottomuus, että korot nousee ainakin pari-kolme-neljäkin % vielä.
Sen vuoksi kauhistellaan. Isäni maksoi asuntolainasta 14 % korkoa 90 luvun alussa. Se on 250.000 aika jumalattoman paljon. taisin laskea väärin kun sain 2916 euroa kuukaudessa... silloin 7 % korko 250.000 eurosta olis 1458.
Minun mielestä nuo on aivan hirveitä summia. Mutta jos olette erimieltä niin kaikessa rauhassa.
Piruako se niille kuuluu? Me otettiin 400.000 velkaa, ja eipä tarpeelliseksi nähty revitellä sillä sukulaisille, joista iso osa vielä työttömiä. Oma kait se on ongelmamme, jos ei saada sitä maksettua? Ja varmasti saadaan, se ei oo ongelma, nyt jo lähes puolet velasta kuitattu:)
mutta ymmärrän loistavasti että systeri otti tuollaisen päästäkseen unelmakämppäänsä. Ei vaan sovi mulle, veis yöunet.
Nimimerkillä: 90-luvun alku liiankin hyvin muistissa
Meillä ei ole paljoakaan pääomaa, mutta ihan hyvät palkkatulot. Niinpä voimme ottaa yli 300 000 e lainan eikä elintaso horju sitä maksellessa. 90-luvun alkuun verrattuna tilanne on eri sikäli, etteivät korot voi nousta niin paljon (max. pari prossaa), sillä euroalue halutaan aina säilyttää kilpailukykyisenä suhteessa jenkkeihin. 90-luvun alussahan Suomella oli itsenäinen rahapolitiikka ja hallitus teki näitä surullisen kuuluisia päätöksiä, joita eivät enää pääse tekemään.
Asun Helsingissä ja, ei täältä perhe jossa on lapsia paljon halvemmalla voi asuntoa saada. Elikä sinänsä aika vähällä pääsee, jos ei ole " kuin" 200000 euroa lainaa.
Nykyään ihmiset ottaa hurjia lainoja, mutta elämästä ei koskaan tiedä ja sairaus, työttömyys, ero jne voi kääntää tilanteen aivan päälaelleen.
Tuntuu että uskotaan sokeasti siihen ettei meille käy mitään, muille vaan voi sattua vastoinkäymisiä.... Suomessa ei myöskään ole kokemuksia 20-25vuoden laina-ajoista ollenkaan
Fakta on vaan se että yksikään hallitus tai organisaatio ei ole koskaan (ainakaan modernina aikana) pystynyt täydellisesti hallitsemaan taloutta. Ja vieläkin USA vie Eurooppaa kuin pässiä narussa. En mäkään euroaikana usko rajuihin koronnousuihin, mutkun se ei ole uskonasia.
lainaa 130 000 ja kämppä maksoi 315 000. Ei musta paha.