Onko teidän muitten äidit ja isät koskaan sanoneet

Olen vm 68.

Isä ei ole sanonut varmaan koskaan suoraan, mutta silti tiedän, että kyllä se rakastaa meitä kaikkia. On vaan sen ikäluokan ihminen, ettei mielestään isän kuulu tuommosia höpötellä.

Omille lapsille sanon päivittäin rakastavani heitä.

Olen vm.82

tai ehkä on saattaneetkin kun olen ollut ihan pieni. Vaikea kyllä kuvitella. Ja vuosimalli 1981. Itse sanon lapsilleni sen joka päivä.

Mulla on ollut kaikkien " oppikirjojen" mukaan kai mitä ihanteellisin, lämmin ja onnellinen lapsuus, johon tosiaan liittyi sekin, että saatiin kuulla olevamme rakkaita isälle ja äidille.



Varsinkin äiti sanoi useinkin, kuinka rakkaita ollaankaan, rutistuksella ja halausten kera. Muistan, että olin pienenä " äitin oma rakas" . Vaikka isäkin oli vähän sellainen hiljaisempi ja kai pidättyväisempi kuin äiti, niin kyllä hänkin sanoi rakastavansa, halaili ja sylitteli yleisesti antoi ymmärtää, että pitää meistä lapsista ja meidän seurastamme ja läheisyydestämme.

mutta kyllä isä ja äiti esim. sitten halasivat tms...ja osoittivat niin välittämistään. Nukkumaan ei ollut asiaa ilman iltahaleja meillä...

ja ovat aina sanoneet :)



N vm. -70

Te jotka sanotte lapsillenne käytättekö ihan niitä sanoja. Siis että äiti rakastaa x:ää tms. Vai millä lailla sanotte?

Suomalaisille sen sanominen tuntuu olevan vaikeaa jostain syysta. Minulta on aina silloin talloin kysytty onko totta etta suomalaiset eivat sano " mina rakastan sinua" juuri ollenkaan. Se tuntuu olevan yleisesti tiedetty juttu suomesta. Yksi ihminen jopa sanoi etta onko totta etta suomen kielessa ei ole sellaista sanontaa ollenkaan!



Luulen etta suuri ero on kielessa, englannin kielen I love you on niin yleisesti kaytetty, etta sen merkitys vahenee. Ainakin pohjois-amerikkalaiset " love " joka asiaa.



Mutta taytyy myontaa ettei minun lapset ikina mene kouluun tai nukkumaan etten sano heille I love you. (puhumme englantia kotona)

Olemme niin tottuneita sanomaan sen paivittain. Usein on tullut mieleen etta nyt kun omat vanhemmat ovat vanhempia etta pitaisi sanoa se heille, mutta kun meilla ei ikina olla puhuttu silla tavalla.

Jos ma menen yht' akkia isalle sanomaan " ma rakasta sua" niin se varmaan luulee etta han on kuolemaisillaan.

Oon siis 34 vuotias ja lapsuuden kodissa ei koskaan halailtu tai muutenkaan erityisesti kosketeltu toisiin tai höpötelty ' pehmeitä' . Olin jotain 27-28-vuotias kun äiti ensimmäisen kerran halasi minua mikä oli aika järkytys. Nykyään halaamme silloin tällöin nähdessämme emme joka kerta mutta aika usein kuitenkin.

Äitini ei ole vielä koskaan sanonut rakkauttaan ääneen. Mutta kyllä hänen teoistaan tiedän hänen rakastavan minua.

Omille lapsille tulee senkin vuoksi sanottua vähintään kerran päivässä.

=)

Eipä meille ' tunteiltu' muutenkaan, halattu tai pidetty hyvänä.



Nykyisin halataan onnitellessa ja lapset halaavat isovanhempiaan erotessa.



Omille lapsilleni koitan kertoa, miten tärkeitä he ovat. Vanhempien (9 v) osalta on vähän jäänyt :(, pienin (4 v) pitää itse huolta, että tärkeät asiat tulee sanottua monta kertaa päivässä.

pienimmälle tulee sanottua, että olet äitin kulta tms. hellittelysanoja enemmänkin.

Vierailija:

Te jotka sanotte lapsillenne käytättekö ihan niitä sanoja. Siis että äiti rakastaa x:ää tms. Vai millä lailla sanotte?

Mä sanon kanssa lapsille päivittäin " oot tosi rakas" tai " äiti rakastaa sua niin paljon" , 2oot tosi tärkee" ja " oon ylpeä susta" kuuluu jokapäiväiseen sanavarastoon. Lapsetkin kyllä vastaavasti sanoo mulle.

Halanneet ovat varmasti viimeksi kun onnittelivat kuopuksen syntymästä.

Mutta en silti epäile etteivätkö rakastaisi.=)

Vm79

Miehelle myös sanon melkein joka päivä.

Mies ehkä useammin.

tuli aamuisin herättämään niin sanoi: huomenta kultaseni.

Sanoi,että rakastaa minua pari viikkoa sitten, kun oli toipunut pahasta sairaudesta(syöpä).Ja vastasin samoilla sanoilla.

Vuosiin ei niin ole sanottu ja en muista onko isäni niin koskaan minulle sanonut, vaikka isin tyttö olen aina ollutkin.

Omille lapsille sanon monta kertaa päivässä kuinka paljon heitä rakastan ja oikein kisailemme kumpi rakastaa enemmän.

Halaamme vain merkkipäivien yhteydessä. Yleensä ISÄNI on meillä se, joka on enemmän halaillut ja pienenä muistan että piti minua sylissäni usein... Äitini on tosi paljon enemmän varautunut ihminen. En muista että hän olisi edes minua halannut!



Itse kyllä halaan lapsiani päivittäin ja usein kerron että pidän heistä. Tai sitten käytän jotain hellyttelynimeä, esim. " äidin oma mussukka tai oma rakas pikkupoikani" . Lapsetkin usein sanovat meille että pitävät meistä tosi paljon.