Apua! Neuvokaa te viisaammat...
Olen nyt muutaman viikon s-postin välityksellä tutustunut erääseen mieheen. Tunteita alkaa olla puolin ja toisin. Mies tietää, että avioliittoni on loppusuoralla, mutta se mitä hän ei tiedä, on että minulla on myös lapsia. Tiedän, kuulostaa kauhealta :( Syy siihen, miksi en ole lapsistani hänelle kertonut on ensinnäkin se, että lapset eivät vain kertakaikkiaan ole tulleet puheeksi. Toisekseen haluaisn, että tämä ihminen tutustuisi minuun itsenäni, naisena- ei äitinä. Vielä siis.
Nyt en sitten tiedä, mitä tekisin. Jos nyt kerron hänelle lapsistani, hän pian juoksee karkuun. Jos taas tapaan hänet ensin ja kerron sitten, hän saa vapaasti päättää itse näkemänsä ja kuulemansa perusteella.
Mikä on oikea tapa? Vai onko sitä enää olemassakaan? Olenko pilannut kaiken?
Kommentit (2)
Mutta toisaalta ajattelen myös miehen tunteita. Kokeeko hän silloin itsensä petetyksi? Tai alkaako epäillä minun moraaliani?
-ap-
Tapa, jolla kerrot on tietenkin äärimmäisen tärkeä.
Eli mä sanoisin tapaamisella, että halusin kertoa tämän asian kasvotusten, koska tämä on niin tärkeä asia, etten sitä halua sähköpostissa kirjoittaa. Minä sanoisin asian nimenomaan niin,e ttä lapseni ovat kaikkein tärkeimmät ja heistä haluan puhua näin. Jos mies siitä katoaa, anna mennä vaan. Silloin hän ei ole valmis. Mutta anna toki miehelle mahdollisuus.