Minä en suostu et mies lähtis opiskeleen 4 vuotta ja mun pitäis
se elättää ja lykätä vauvahaaveita. Olen sitten julma tai en mutta tehkööt työtään koneistajana, se saa riittää ja palkkakin on ihan ok. Tuossa vihjaili et jos jatkais insinööriks, siihen helvettiin minä en rupee.
Kommentit (6)
Minun mies lähti opiskelemaan ammattikorkeaan kun meidän eka lapsi oli vuoden, minä aloitin opiskelut myös samaan aikaan. Nyt mies alkaa valmistua eikä se niin kamalaa ole ollut lasten kanssa. Meille syntyi toinen lapsi sinä opiskelu aikana ja hyvin ollaan pärjätty vaikka minä en ole töissä ollutkaan koko aikana. Mies on ollut kesät töissä hyvällä palkalla ja kun kesät elettiin säästeliäästi niin saimme säästöön rahaa talven varalle. Insinööreillä kun kesäloma kestää yleensä toukokuulta syyskuun alkuun niin hyvin oli aikaa tienata.
Kannattaa keskustella miehesi kanssa. Kituuttamista elo voi olla, mutta mitään se opiskelu ei meillä estänyt.
Eikä toisen opiskelu ole mikään este lapsensaannille jos molemmat lapsen haluaa.
Jos lykkää lasten tekoa liian pitkälle voi pahimmassa tapauksessa jäädä lapset kokonaan saamatta! Voisiko miehesi opiskella työn ohessa etänä? Itse tein niin ja taloudellisesti ei tarvinnut tinkiä mistään, toki aikapula oli välillä huutava mutta siitäkin selvittiin kunnialla.
maisteriksi, ja mieheni aloitti opinnnot noin pari vuotta valmistumiseni jälkeen ja on nyt valmistumassa diplomi-insinööriksi. Saimme kaksi lasta miehen opiskelun lomassa. Ei olisi tullut mieleenkään estää häntä, vaan päinvastoin minä kannustin häntä. Parisuhde on olemassa muutakin kuin lapsia varten.
niin ehkä miehesi elämänmittainen haave jää toteuttamatta. Hän katkeroituu sinulle tyyliin " en mitään muuta elämässäni halunnut kuin insinööriksi" ja sillä menolla on sitten paskanen loppu.
Jos todella määräilet miehesi elämää tuolla tavoin, niin voit olla kohtalaisen varma siitä, ettei hän kauaa kanssasi ole tai jos on, niin ikuisesti kantaa kaunaa ja saat sen vielä tuntea.
Et sinä voi määräillä miehesi elämää.