Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tätäkö työtä varten kävin 8 vuotta korkeakoulua?!?
19.02.2006 |
Ei helkkari. Työskentelen sosiaali- ja terveysalalla, pienessä kunnassa. Ilmapiiri on huono, työ on vaativaa ja päivät venyvät pitkiksi. Vastuuta on paljon, kiitosta ei tule koskaan. Toisaalta nuoruuteni takia minua ei arvosteta ja kuitenkin nuoruuteni takia joudun tekemään ylivoimaisesti eniten töitä ja lisäksi kaikki ylimääräiset hommat (kuten kokousten pöytäkirjat yms). Saan huonointa palkkaa yksikössäni.
Olen väsynyt työhöni jo vuoden työskentelyn jälkeen ja joka päivä mietin, että tätäkö varten olen kouluttanut itseni kipeäksi? :( Vai onko kyse siitä, että olen töissä kunnalla -> eräs vanhempi sukulaiseni nimittäin ehdotti, että kyse voi olla näistä kuntatyöpaikkojen fakkiutuneista käytännöistä.
Mielipiteitä kokeenemmilta?
Kommentit (8)
raadoin huonopalkkaisissa töissä opintojen ohessa, kituutin taloudellisesti ja aina unelmoin, että onneksi pääsen arvostettuun kutsumusammattiin joskus.. ja kuinkas kävikään :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä ole hoidollisessa yksikössä töissäkään. Vallan toinen sovellusala.
tuo juuri on kunnan työpaikkojen ongelma.
Itse olen työskennellyt sekä kunnan että yksityisen palveluksessa. Arvostusta, kohtuulliset työajat ja asiallista palkkaa olen saanut vain yksityisellä puolella.
Kunnan palveluksessa työajat oli aivan käsittämättömät eikä mitään asioita saanut kunnolla hoidettua ilman oikeita suhteita. Piti olla kaveri oikeiden ihmisten kanssa että sai edes toimivia työvälineitä. Hieman hankalaa uudelle työntekijälle kun pitää yrittää selvittää että kenelle täytyy tarjota pullakahvit ja jutella mukavia ennenkuin saa edes toimivia työvälineitä.
Enää en koskaan mene kunnalle töihin.
ne muillekin. Eli johtajan kanssa juttusille, sano että sinulla on liikaa työtä tai sitten vaan otat liiaksi harteillesi niitä. Työaika on työaika, silloin teet työt, mutta älä suostu samalla palkalla raatamaan itseäsi uuvuuksiin. Opettelet vähän jämäkkyyttä ja rajojen asettamista, etenkin itseäsi kohtaan.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aivan poikkeustilanteissa teet ylitöitä. Naiset on pääsääntöisesti aivan liian tunnollisia ja siksi asiat ei ikinä muutu, kun päättäjät luottaa että rutinasta huolimatta työt hoituu nykyiselläkin halvalla työvoimalla. Ja sitten alat aktiivisesti etsiä uutta työpaikkaa, on niitä parempiakin paikkoja
suuri vaikutus omaan jaksamiseen! Se viestittää, ettei sinua arvosteta ja aiheuttaa varmasti muutenkin mielipahaa :o( Ja sitähän tuo on, annetaan hulluna tehtäviä, palkka surkein koko porukassa ja menneisyys vaikuttaa siihen, miten sinua kohdellaan...
Pystyisitkö hakemaan vaikka naapurikuntaan töihin tai johonkin oman kunnan vastaavaan työhön? Voisi työmotivaatiokin palata, kun saisi arvostusta osakseen alalla, mikä tuntuu omalta ;) Ja työkavereista voisi todellakin sanoa työKAVERI!
Voimia sinulle!
Alue: Aihe vapaa
mutta siinä mielessä ollut fiksu että olen heti ymmärtänyt ettei sos. ja terv.alalle missään nimessä kannata kouluttautua liikaa. Tulee vaan vitutus kun palkka on huono ja esim päiväkodeissa lto:n paikalle voidaan palkata amk:n käynyt sosionomi jne. Palkassakaan ei ole juuri ero vaikka opisekluvuosissa eroa reilusti onkin.
Tosiaan sos.alalla itsekkin työskentelen eikä työilmpapiiri todellakaan ole hyvä, palkka on surkea eikä kukaan arvosta. Hyvä puoli on se että kotihoidontuelle jäädessä ei tulot merkittävästi putoa (kun saan kuntalisää) eikä töihin todellakaan kaipaa.