Onko kellään positiivisia kokemuksia synnytyksen käynnistämisestä?

Supistukset aika rajuja mutta epiduraali oli tosi auttava.

Ei jääänyt traumoja, ihan ok kokemus.

ja jatkui helvetillisenä loppuun asti. Mutta mulla ei tehonnut epiduraalit tms.

Sitähän käytetään kaikissa suurissa leikkauksissakin. En usko tuota. Mulla oli vain sellaisia nopeuttamistabletteja, ei varsinaista käynnistämistä, joten en tiedä muusta.

prostaglandiinilla kahteen otteeseen. Sitten laitetiin tippa. Heti alkoi supistukset ja kohta niitä tuli jo kolmen minuutin välein. Eli heti alko kunnon supistukset, ei mitään vartin välein tai 10 min välein tullut ollenkaan. Mutta sain myös sit heti epiduraalin, joten ei ollenkaan paha juttu ollut! Ja sitä lisättiin kaks kertaa synnytyksen aikana joten koko ajan sain kunnon puudutteen, Siksi ei jäänytkään yhtään paha maku suuhun!

Mulla käynnistettiin tabletilla (en enää muista minkä niminen...), synnytys alkoi parissa tunnissa vesien menolla, siitä tunnin päästä vauva sylissä. Synnytyssalissa ehdittiin olla 20 minuuttia eikä kivunlievitystä ehditty antaa eikä varsinaisesti tarvittukkaan.



Minusta tuo oli mukava tapa. Etukäteen tiesi milloin vauva todennäköisesti syntyy, ei tarvinnut kotona miettiä koska pitäisi lähteä sairaalaan. Koko homma oli nopeasti ohi, ei tarvinnut punnata otsa hiessä tuntikaupalla. Eikä ne supistukset mitenkään mahdottomia olleet. : )

cytotec lääkkeellä. Eka käynnistettiin laittamalla lääkemurunen kohdunsuulle ja toisessa otin suunkautta lääkettä. Suunkautta otettuna käynnistettiin neljänä päivänä, kohdunsuulle laitettuna lähti heti käyntiin.

Jotenkin lempeämpi oli suunkautta käynnistys vaikka tietysti sekin oli melkoista rytkettä.



En osaa verrata itsestään alkavaan synnytykseen kun siitä ei ole kokemusta.



-I-

Tunnen itseni lisäksi vielä toisenkin äidin, jolle epiduraalia ei saatu laitettua oikein/toimivasti. Lääkärin mukaan se ei toimi kaikilla!!!!!!! Joten sen kivunlievityksen varaan ei todellakaan kannata täysin laskea.

Ihan hyviä kokemuksia. Supistukset alkoivat lähes välittömästi vesien mentyä ja olivat voimakkuudeltaan sellaisia, mitä ne ovat normaalisti alkaneen synnytyksen viimeisinä tunteina.



Vauvat ovat syntyneet 1h 35 min ja 1h 38 min kalvojen puhkaisusta. Ensikertalaiselle olisi voinut olla raju kokemus, mutta kun tiesin mitä on tulossa, ei ollut paha. Kivunlievityksenä oli kummassakin synnytyksessä lämpöisessä suihkussa tunnin, josta tulin sitten ponnistamaan.



Kuudennesta haaveilen, ja mielummin synnyttäisin voimakkailla ja tehokkailla supistuksilla kahdessa tunnissa kuin kärvistelisin 10h. Jos tämä olisi siis minun valittavana.

Kiva kuulla, että saattaa käynnistyä nopeastikin, enää ei maanantai npelota niin paljoa

tai siis ennemminkin kyse on kai siitä että sen pistämisessä voi helposti epäonnistua. Tuttavapiirissäni on 2 tällaista tapausta, toisella puutui toinen puoli ja toinen ei ollenkaan (loppujen lopuksi päädyttiin sektioon mikä piti tehdä nukutuksessa juuri tästä syystä). Spinaalipuudute epäonnistuu harvemmin (siksi sitä kai suositaan leikkauksissa) mutta synnytyksissä ongelmana on sen rajallinen kesto.

Esikoinen syntyi ns. normaalisti ja se kesti ja kesti, paha maku jäi suuhun. Esikoisen syntymästä puolentoistavuoden kuluttua syntyivät kaksoset käynnistyksellä rv 38. Siitä jäi ihanat muistot, sen tekisin uudestaankin. Enkä ehtinyt saamaan mitään kivunlievitystä. Joku tabletin murunen laitettiin kohdúnsuulle.

etenkin uudelleensynnyttäjillä kun synnytyksen kesto pystytään arvioimaan paremmin.

Kannattaa pyytää se epiduraalikanyyli jo etukäteen selkääsi, näin ollen kätilö voi annostella siihen vaikuttavaa ainetta heti kun sinusta tuntuu siltä ettet kestä muuten. Näin vältät mahdollisesti h****llisenkin tuskallisen anesteasialääkärin odottelun+sen n.10min odotusajan mitä menee että se alkaa vaikuttamaan. Ja jos koet ettet epiduraalia tarvitsekaan niin kanyyli ei haittaa mitään, se on simppeli poistaa sitten kun hetki on sopiva.

Kun ponnistusvaihe alkoi, kanyyli kiskaistiin pois kun todettiin ettei tätä tarvita. Kivut oli helvetilliset, joita vain ponnistaminen vähän lievitti. Mutta kyllä lapsi saatiin kuitenkin ulos :)

Käynnistettiin suoraan tipalla, kun kohdunsuu oli valmis. Ja todella sain spinaalin, koska olin toissynnyttäjä.

Minulla käynnistettiin, kun oli ollut n. 48 tuntia tosi kovia supistuksia, jotka tulivat kuitenkin niin miten sattuu, etteivät avanneet kohdunsuuta tarpeeksi. Kun menin sairaalaan, olin 7 senttiä auki, limatulppa oli irronnut, vuosin verta enkä ollut nukkunut kahteen vuorokauteen eikä homma silti edennyt ollenkaan. Olin niin poikki ja kipeä, että nopeuttivat hommaa tipalla 12 tunnin päästä ja puhkoivat kalvot. Kyllähän se epiduraali auttoi, mutta ei siitä ole kuin hetkellistä apua. Eivät suostuneet antamaan minulle enää toista, joten loppusynnytys meni ilokaasun kanssa leikkiessä.



Toivottavasti seuraava synnytys lähtee sujuu nopeammin...