Lue keskustelun säännöt.
Miten eroon " huono äiti" syndroomasta?
03.03.2006 |
Kuten otsikkokin kertoo, niin luulen, että kärsin jonkinlaisesta jatkuvasta huonommuuden tunteesta äitiydessä. Vertailen itseäni muihin äiteihin ja keksin asioita, joissa olen mielestäni huonompi tai epäonnistunut. Muut tuttavaäidit tuntuvat niin kärsivällisiltä ja johdonmukaisilta, jaksavat aina asettaa lastensa edun ensimmäiseksi jne. Tiedän jollakin tasolla, että olen pärjännyt ihan hyvin, mutta jatkuva syyllisyys ja epäilys kalvaa mieltä. Milloin imetin liian vähän, milloin suutuin lapselleni liian helposti, milloin olen laiska jne. Lapseni vaikuttaa kuitenkin onnelliselta ja tasapainoiselta, mutta silti vaan syytän itseäni milloin mistäkin.
Miten rikkoa negatiivisuuden kehä? Onko kenelläkään muulla samanlaisia tuntemuksia?
Kommentit (5)
Ei hätää, olen 99% varma, että olet hyvä äiti ja paras äiti omille lapsillesi. Huono omatunto on luultavasti jokaisen äidin kärsimä vaiva. Ehkä oloasi helpottaa tieto siitä, että vaikka oikeasti olisit täydellinen ihminen, niin tuntisit silti huonoa omaatuntoa milloin mistäkin.
Eli: olet paras mahdollinen äiti lapsillesi. Täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan joten miksi siihen pitäisi pyrkiä kun se on mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä lue tätä palstaa. Täällä haukutaan kaikki, av-mammat osaa kaiken paremmin. Olen joskus kysynyt mielipiteitä jostain vaikeasta asiasta, ja jos herkempi olisin, olisin masentunut varmasti. Joten kiitos, supermammat!!!
Kuulosti tosi tutulta tuo kirjoituksesi. Olen vähän liian kova vertaamaan itseäni muihin äiteihin ja perhettämme muiden perheisiin. Mieheni onkin viisaasti muistuttanut että en ole näkemässä mitä muiden perheissä tapahtuu neljän seinän sisällä. Olen vain asettanut sellaisia ihanne perheen sääntöjä itselleni ja arjen pitäisi mennä sitten sen mukaan. Minusta tuntuu samalta, että olen kyllä varmaan kuitenkin ihan ok äiti ja lapset ovat onnellisia ja tasapainoisia, mutta kun muut ovat vielä parempia... Minulla on eräs sukulaisnainen joka on mielestäni ihan superäiti... Aina iloinen ja nauttii kaikesta ja osaa kääntää jonkin suodattimen päälle vaikka ollaan heillä kylässä ja lapset huutavat yms. hymyä vaan piisaa... Itse kyllä näytän samassa tilanteessa kaikille kireällä naamallani kuinka paska fiilis on...
Voi meitä, kun joku viisas vinkkaisi miten tästä kierteestä pääsee eroon ;)
väsymystään vauvan kanssa, tosin heille on siunaantunut ehkä vähän paremmin nukkuvia tapauksia kuin meidän pikkuinen. Tiedän, ettei täydellistä ihmistä ole, mutta kun tuntuu, että muut kuitenkin ovat lähempänä sitä kuin minä. En tiedä miksi itsetuntoni on niin huono. Ehkä äitiys ei ollutkaan minun juttuni, vaikka lapsi onkin parasta mitä elämässäni on tähän asti tapahtunut.
a.p.
Vierailija:
Eli: olet paras mahdollinen äiti lapsillesi. Täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan joten miksi siihen pitäisi pyrkiä kun se on mahdotonta.
varmasti olet hyvä äiti, jos lapsesikin vaikuttavat onnellisilta. kaikilla meillä on huonot päivämme ja tulee todellakin välillä huudettua ihan liian helposti ja aina sitä tietysti voisi tehdä enemmän kaikkea lasten kanssa...