oletko koskaan saanut perintöä,luuletko saavasi miten aiot käyttää sen?

harmi vain, että olin silloin vielä niin tyhmä ja ajattelematon. raha tuli ja meni saman tien. jos nyt saisin vastaavan summan, laittaisin säästöön.

ja joskus kaiketi vielä olen äitinkin jäämistöstä jotain saamassa.



Olemme rakentaneet aikanaan omakotitalon ja olen aina sanonut, että kaikki nuo 4 perintöä meni miehen osuuden maksamiseen. No, ainakin teoriassa rahat ovat siis menneet elämään ja asumiseen.

Maata ja metsää lähinnä, en tiedä miten käytän, en varmaan ainakaan realisoi heti.

sillä olen elellyt joitakin vuosia aika leveätä elämää, osa on mennyt taivaan tuuliin, osa laitettiin tuliterään autoon, paljon olen sillä rahalla myös sisustanut kotia ja ostelleut itselleni ja etenkin lapsille ihania vaatteita jne. tulevaisuudessa vielä tulossa perintöä ihan kohtuullisesti, mutta ei nyt todellakaan niin paljon, että voisi esim. jättää palkkatyönsä.

Mieheni vanhemmilla omaisuutta on ainakin 700 000 ¿, luultavasti aika paljon enemmän. Tämä jakaantuu joskus miehen ja hänen veljensä kesken, mutta siihen menee (toivottavasti) vielä vuosikymmeniä. Perintö saadaan siis todennäköisesti noin eläkkeelle jäädessämme, käytetään varmaan leveisiin eläkepäiviin ja osa siirretään suoraan lapsillemme.



Tulossa oleva perintö vaikuttaa niin, että ei tarvitse erikseen miettiä eläkesäästösuunnitelmia eikä kamalasti stressata omasta asuntolainastamme, koska appivanhemmat pystyvät tiukan paikan tullen jeesaamaan.

Toivottavasti en pitkään aikaan.En ole miettinyt vielä, mitä niille teen.

asuntolainan maksetuksi. Silloin en myös enää ole millään tavoin miehestäni riippuvainen, voisin siis elää mukavaa elämää vaikka eroasinkin... :)

Arvo on valtavan suuri, tuskin kukaan sen todellista arvoa tietääkään, edes asianomaiset itse.

Mieheni puoleinen suku on hyvin pitkäikäistä, eli perintö ei onneksi ole tulossa vielä aikoihin. Nämä sukulaiset ovat nimittäin äärimmäisen mukavia ihmisiä ja rukoilen, että elävät vielä kauan.

Perinnön ehtona kyllä on, että mieheni saa käytää varoja toki perheensä edun mukaisesti, mutta jos satumme eroamaan, mikään perinnöllä hankittu omaisuus ei kuulu minulle lainkaan. Oikein järkevä päätös tämä minusta onkin.

sekä sitten oman isänsä kuollessa saa aika ison palan metsää. Kai mullekin jotain sitten aikanaan jää. Sama mulle. Käyttäkööt kaiken jo nyt.

Isovanhemmat ovat kuolleet jo kauan kauan sitten. Toivottavasti vaan appivanhemmat elävät vielä kauan, mutta kun sen aika on olemme miehen kanssa keskustelleet että annamme kaiken tulevan lapsillemme, me itse olemme todennäköisesti tuolloin jo maksaneet talomme ja automme, mitäpä me sillä rahalla tekisimme. Ajateltiin laittaa lapsille asunnot ja jotain pesämunaa kasvatella jotta kun he ovat tässä tilanteessa kun me (pienet lapset, paljon lainaa) olisi heidän elämänsä vähän helpompaa (=taloudellisesti turvattua).

Ainakin lakiosan saan sitten aikanani ja sillä jo saamme asutnovelan pois. Toivon tietenkin, että vanhempani elävät vielä pitkään.



Olen saanut monia lahjoituksia vanhemmiltani ja isoäidiltäni yhden hieman suuremman.



Haluan itsekin (myös) taloudellisesti auttaa lapsiani ja lapsenlapsiani kun sen aika tulee, esim. opiskelujen ja hoitovapaa ajan suhteen

Mä sain seuraavana vuonna veronpalautukset(n. 1400 e).



Jotain on joskus tulossa en tiedä paljonko, ehkä 20.000-100.000 euroa. Ja verot veks.

On myös asuntoja ja lomamökkejä, saa nähdä kenelle menee.

Minun isäni on nimittäin ihka oikeasti salainen agentti ja siltä varmasti jää yllätysperinnöt sitten joskus! :)

Luultavasti en tee rahoilla/omaisuudella mitään paitsi säilytän, koska tykkään tulla toimeen omillani.



Voi olla, että luovun perinnöstä lasteni hyväksi. Riippuu vähän siitä minkä ikäisiä ovat silloin (tosin ei nuo nytkään ihan köyhiä ole).



Onhan se kiva, kun ei ole taloudellisia huolia, mutta ilman perintöjä/lahjoituksia yms. omaisuuden järjestelyitä olisin pärjännyt mainiosti.