Lue keskustelun säännöt.
Riittääkö YKSI kynttilä ikkunalla?
Kommentit (7)
käyettiinkö siis sota-aikana kahta kynttilää siinä tarkoituksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä kaksi kynttilää oli sen vuoksi, koska ikkunat oli " ruutuja" , eli jos halusi koko ikkunan valaistua, oli oltava kaksi kynttilää, muuten yksi kynttilä olisi jäänyt ruutujen väliin.
En tiedä varmaksi.
Kyllä, kynttilöitä käytettiin viestittämään Saksaan lähteneille nuorille miehille, voivatko he tulla taloon sisään vai eivätkö voi. Yksi oli todella sen merkki, että ei ole turvallista tulla ja kaksi tarkoitti, että reitti on selvä, tulkaa vain. Jääkäreiksi lähteneillehän neuvottiin aina seuraava talo, johon voi mennä. Kynttilät olivat viimeinen varmistus.
Niin se on, uskokaa vain. :)
Vierailija:
Kyllä, kynttilöitä käytettiin viestittämään Saksaan lähteneille nuorille miehille, voivatko he tulla taloon sisään vai eivätkö voi. Yksi oli todella sen merkki, että ei ole turvallista tulla ja kaksi tarkoitti, että reitti on selvä, tulkaa vain. Jääkäreiksi lähteneillehän neuvottiin aina seuraava talo, johon voi mennä. Kynttilät olivat viimeinen varmistus.Niin se on, uskokaa vain. :)
Miten on saanut alkunsa perinne sytyttää kaksi kynttilää itsenäisyyspäiväna klo 18-20?
Vastaus: Aivan varmaa tietoa asiasta on vaikea löytää, mutta useita teorioita kylläkin. Arvoisa Kirsti vastaa samaiseen kysymykseen Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.12.1997 (osoite http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971206/erik/971206er13.h... ) tähän tapaan:
" Kynttilöiden poltto ikkunoilla ei ole merkityksetön tapa, vaan liittyy vanhastaan hallitsijan ja kansan väliseen vuoropuheluun. Ruotsinvallan aikana kynttilät paloivat suomalaisten ikkunoilla kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaallisten vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana tapa jatkui keisarillisina merkkipäivinä ja keisarin vieraillessa täällä.
Sortovuosina kynttilänpolton merkitys kuitenkin muuttui. Niitä alettiin polttaa kansallisen suurmiehemme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämiselle.
Marraskuussa 1919 valtioneuvosto päätti, että Suomen itsenäisyyspäivä on joulukuun kuudes, ja tapa polttaa kynttilöitä ikkunalla siirtyi vähitellen tuohon päivään. Sattumalta se on myös Nikolain nimipäivä, ja sen niminen oli myös sortoajan tsaari.
Ja sitten kysymykseesi: miksi juuri kaksi kynttilää. Selitys on hämärän peitossa, kuten monet perinteisiin liittyvät toimet, ja ehkei sitä edes ole olemassa - ikkunoilla näkee kyllä myös kolme, jopa viisi kynttilää.
Kirsti vetää kuitenkin yhteyden kahden kynttilän ja kansan mielenilmaisun välille. Ikimuistoinen kapinaperinne näet kertoo, että missä palaa ikkunalla kaksi kynttilää, niin siitä talosta löytyy kapinallisille turvapaikka ja tarvittaessa miehiä riveihin. Milloin sortohallitus tai vihollinen uhkaa, niin sieltä pesee!
Jos jollakulla teistä, rakkaat lukijat, on muuta tietoa asiasta, kirjoittakaa! "
Kirstin vastaus kirvoitti useammankin kommentin lukijoilta 14.12. ja 21.12. 1997 Helsingin Sanomiin. Nämä löytyvät osoitteista http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971214/erik/971214er05.h... ja http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971222/erik/971221er08.h...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kynttilöitä poltetaan siksi, kun jääkäriaikana pidettiin kahta kynttilää ikkunalla, jos jääkäreiksi lähteneitten oli turvallista tulla taloon lepäämään. Yksi oli vaaran merkki. Joten ei siis missään nimessä yhtä kynttilää!