Tuntuuko muista, että ulos lähtö lasten kanssa on hirveä voimanponnistus??

iltapäivisin populaa on enemmän ja silloin en jaksaisi aina raahautua.

Musta on kanssa välillä tosi rasittavaa lähteä lasten kanssa ulos..Pukea ja riisua ja nimeomaan jos yökin on mennyt huonosti. Välillä menen silti, välillä mennäänkin sitten vasta lounaan jälkeen. Aina kyllä mennään edes vähäsen, muuten ol pojat illan suussa niin levottomia.

Isompi, kolmevuotias on alkanut pukea hieman itse ja nuorempi seuraa innolla perässä. Ulkoilu tässä lähellä on ehkä vähän tylsää, koska muita lapsiperheitä ei näy, pulkkamäkiä ei ole ja puisto alkaa olla jo niin jäätynyt, ettei siellä ole juurikaan tekemistä. Käymme kuitenkin vähän ulkona ihan vain siksi, että kymmenenkin minuutin ulkoilu valoisaan aikaan vastaa samaa kuin kirkasvalohoito, eli piristää mieltä ja kehoa.

ennenkun häiritsen lapsia meneillään olevasta leikistä, etsin kaikki vaatteet valmiiksi ja asettelen lattialle niin, että pukeutuminen on helppoa. Sitten käyn sanomassa, että leikkikää leikki loppuun sitten lähdetään. Silläaikaa puen itselleni housut ja kengät valmiiksi. Sitten kun leikki loppuu, niin autan lapsia pukemisessa (mun mielestä on rasittavampaa kuunnella kitinää ja käskyttää kun auttaa niitä lapsia pukemaan).