perjantaina täällä käytiin aika vilkasta keskustelua teini-ikäisen pojan ammatinvalinnasta.

Johan oli vitsi!

Tiedän todella monta tyttöä joilla ala-asteella keskiarvo 8 ja yli ja ylä-asteelle siirtymisen jälkeen hyvä jos 7. Ja syynä kyllä ihan vaan murrosikä, kiinnostaa muut asiat kuin koulu.

Vaikka tunnetkin päinavastaisia esimerkkejä, AP:n näkemys pitää kutinsa. Tutkimusten mukaan murrosikä vaikuttaa vähemmän tyttöjen koulunkäyntiin, ja tosiaan, poikien murrosikä osuu pahimpaan mahdolliseen saumaan. Todellinen ja reaalinen älyllinen ja käytöksellinen taantuma (ei ole muuten väittelyn asia vaan tutkittua faktaa) tapahtuu juuri silloin kun loppuelämän suunnasta pitäisi päättää.

minulla oli yläasteelle mennessä keskiarvo 9 pintaan, ja putosi vitoseen..... ja ihan vaan murkkuiän syytä, vaikka oli kotioloillakin vaikutusta jonkin verran.



minua painostettiin todella kovasti lukioon, tulos on se, että olen nyt 20v. eikä minulla ole mitään koulutusta, olen vaan kotona enkä tiedä mitä tehdä....

Tuntuu, että koulunkäynti ja opiskelu pitäisi kieltää monelta yläasteikäiseltä pojalta. (noin karkeesti sanottuna...) Siinä iässä nimenomaan pojilla tahtoo olla vaikeuksia kiinnostua koulusta. Mieheni peruskoulun kaikkien aineiden ka. oli 5,7. Tuplasi sitten vielä yksityisopetuksena 9-luokan, jolloin paransi paria ainetta sen maksimin, eli sai nostettua ne aineet 6:een. Yläastetta seurasi vielä useampi " hullutteluvuosi" , kunnes aikuistui ja luki ammattiin. Vielä myöhemmällä aikuisiällä luki lisää, ja nykyään tienaa ihan mukavasti. Älliä ja opiskeluintoa siis löytyy, mutta eri asia oli silloin teininä, kun ei viitsinyt käyttää kyseisiä ominaisuuksia koulun käyntiin.

Lintsasin seiskan ja osan kasia minkä ehdin ja mielessä oli muut asiat,kuin koulu.

Kasin loppupuolella heräsin ja rupesin ihan tosissani skarppaamaan ja ysin päästäriin sain keskiarvon nostettua vähän yli kutosesta kasiin ja olin saamassa stipendiä,mutta toinen tyttö nosti yhdellä numerolla enemmän keskiarvoa ja hän sai sen.

Lukion sitten lopetin ihan siitä syystä,koska suku aiheutti minulle niin kovat paineet lakin j aarvosanojen suhteen,että siitä tuli minulle ihan kiviriippa.

Ällän papereita odotettiin,tai siis VAADITTIIN.

Kyllä siinä sukuhauta pölisi,kun ilmoitin,että lakkiaisia ei sitten tulekkaan.

ehkä vielä järkiintyä ja tsempata ennen koulunloppua edes jonkunlaiset numerot. Pojille se pahin murkku tulee just, kun pitäisi ajatella koulua. Ei auta, että seiskalla on mennyt vielä suht hyvin, kun sitten ne ratkaisevat kasi ja ysi lusmutaan miten sattuu...

Ei ne pojat laiskistu vasta murrosiässä koulun suhteen, ala-asteella jo ovat alisuoriutujia..

tuhotaan tulevaisuus sillä, että vanhemmat ja suku odottaa liikoja ja ihan vaativatkin, jotkut peräti lahjovat ja uhkailevatkin.

nuori on näille vaikutteille altis ja saattaa taipua näiden vaatimusten alle, ja sitten tulee se rysäys, kun nuori huomaa ettei elämässä olekaan mitään mielekästä ja lopettaa koulun ja käyttää kenties runsaastikin päihteitä.



kannustakaa lapsianne, älkää vaatiko! se on lapsenne elämä, ei teidän!



toivottelee vanhempiensa toiveet murskannut lusmu... joka pikkuhiljaa näin vuosien päästä alkaa tuntea elämänsä ensimmäistä kertaa lapsuuden jälkeen taas ihanaksi!