Lue keskustelun säännöt.
Yli 40-vuotiaana vaippaikäisen tytön äitinä ei mua sureta,
18.12.2005 |
etten saisi kokea olevani mummo joskus. Sitä vastoin toivon, että ainokaisesta tyttärestäni tulisi menestyvä uranainen, joka nauttisi elämästä omilla taidoillaan ja kyvyillään. Eikä vaan sitten ottaisi ensimmäistä vastaantulevaa toista sukupuolta olevaa nyhräkettä kumppanikseen, vaan osaisi harkita päätöksentekoaan. Miten täällä 20v äidit toivovat pian pääsevänsä mummoiksi?
Kommentit (3)
Vierailija:
Miten täällä 20v äidit toivovat pian pääsevänsä mummoiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miestä en todellakaan ottanut heti ensimmäistä vastaantulijaa. -Enpä " ottanut" edes lapsen biologista isää, vaan toisen hienon miehen, joka ryhtyi lapsen kasvatusisäksi. Parisuhde upea, työelämä kovassa nosteessa, lapsi pieni koululainen, toisenkin ehdin vielä tehdä ja vaikka kolmannenkin ja ehdinpä silti mummoksikin jos lapset vanhemmuutta istelleen toivovat aikanaan (ja Luoja suo...)
Parisuhde, lapsi tai äitiys nuorella iällä eivät missään nimessa ole estäneet minua toteuttamasta itseäni ja elämästä omilla eväilläni ja omaa potentiaaliani maksimaalisesti hyödyntäen. Päin vastoin: äitiys on motivoinut ja vahventanut minua, lapsi saanut yrittämään kaikessa parhaani ja mies tukenut kaikissa pyrkimyksissäni. Jos jotain, minä haluan heidän takiaan menestyä vielä kiihkeämmin omissa pyrkimyksissäni -Ja kyllä kun katselen omien vanhempieni riemua isovanhemmuudesta, on kieltämättä kiva ajatella, että ehtisi itsekin sen kokea vielä kun on fyysisesti ja henkisesti vetreä ja jaksaa osallistua lapsenlapsen arkeen.
En missään nimessä väheksy tai tuomitse vanhemmuutta myöhemmällä iällä; kukin elää elämänsä omassa tahdissaan ja tekee valintoja omassa järjestyksessä...Ihmetyttää vaan, miksi sinä näet nuoren äitiyden/pariutumisen esteenä täyspainoiselle ja yksilölliselle elämälle tai esim. uralle? Ettet kuitenkin olisi vähän epävarma omista päätöksistäsi kun pitää täällä nuorille äideille niitä " selitellä" ?
Ja joo menin naimisiin 18-vuotiaana. Mulle aivan sama miten lapseni elämänsä elää, kunhan ei satuta itseään, eikä toisia ja on onnellinen.