5v poika haluaisi vaihtaa nimensä, Auttakaa, mielipiteitä!!!
Meidän 5 ja puoli vuotias poika on vakaasti päättänyt vaihtaa etunimensä. Puhuu nimenvaihdosta päivittäin ja vaatii meitä, sukulaisia ja tarhan tätejä puhuttelemaan itseään tuolla nimellä. Nimi jonka hän haluaisi on kyllä tosi kiva ja sopii itseasiassa pojalle hirmu hyvin, mutta mitä mieltä olette, pitäiskö vaihtaa..???
Tätä on jatkunut nyt puoli vuotta, poika puhui ensin harvakseltaan uudesta nimestä ja nyt siis päivittäin. Tarhassa oli huijannut, että me kotona kutsumme uudella nimellä jotta saisi tädit sielläkin käyttämään tätä nimeä... nyt kyselevät tarhassakin mitä tehdä, kun poika niin sinnikäs tämän asian kanssa :)
Tätä uutta nimeä ei ole kellään tutullamme enkä ymmrrä mistä poika sen on keksinyt. Hammaslääkäriin kun mentiin niin poika pyysi silmät kosteina että " sitten kun lääkäri tulee pyytämään nimeltä, niin sano, että eikun pojan nimi on ****" , no onneksi siellä ei huudeltu nimeltä..
Mitä te tekisitte?? Auttakaa mua tässä, kun en oikeasti tiedä mitä tekisin. Poika omn niin hirveän tosissaan tämän asian kanssa ja tuntuu raaalta tyrmätä pienen unelma. Pojan nykyinen nimi on kyllä tosi kiva myös.
Kommentit (13)
jossain elämänsä vaiheessa. Annatteko silloinkin periksi;-)
Minä itse aikoinaan alle kouluikäisenä päätin kun pappani kutsui minua, etten halua käyttää oikeaa nimeäni ja sanoin tilalle toisen. Onneksi asiasta ei tehty numeroa, vaan tämä haluamani nimi oli sitten lempinimenäni aina 20-vuotiaaksi :). Sitten ilmoitin ihmisille, että olisin kiitollinen jos kaikki käyttäisivät oikeaa nimeäni...
tämän mieliksi kutsua häntä tuolla " lempinimellä" . Ehkä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä siinä nimessä...
Kerro mikä se pojan keksimä nimi on, todella haluaisin tietää! Oli niin jännä juttu että itse on keksinyt nimen itselleen. Ja en minäkään varmaan noin pienen kohdalla virallisesti vaihtaisi, mutta ihan hyvin voisin kotona kutsua tuolla nimellä ja pyytää tarhassakin kutsumaan. Mitä se haittaisi, jos poika siitä ilahtuisi?
mutta en muuten tyrmäisi toisen nimen käyttöä jos vaikka yhteisesti sovitaan milloin lempi-nimeä käytetään jne
oman tahdon mukaan. Vai vaihdatteko sitä sitten muutaman vuoden välein aina kun lapsi keksii jonkun uuden kivan nimen? Itsekin halusin pienenä olla Sussu, mutta onneksi ei nimenvaihdosta edes keskustelu....järkky nimi olisi ollutkin....
Minusta pitäisi sitkeästi vaan puhutella lasta hänen omalla nimellään, siitäkin huolimatta, että " tuntee jonkun muun nimen enemmän omakseen" , koska vain käyttämällä nimeä, siitä tulee myös lapselle se oma nimi. Itse asiassa minusta tällaiseen lempinimijuttuunkaan ei olisi mitään syytä mennä. Minä pistäisi pelin poikki ja toteaisin, että äiti ja isä ovat sinulle valinneet kauneimman nimen, mitä ikinä tiesimme, ja haluamme sinua kutsua sillä nimellä. Se, jos poika saa kaverinsa kutsumaan häntä jollain muulla nimellä, on sitten vähän niinkuin leikkiä. Ihmettelen todella paljon, jos tarhan väki on mennyt mukaan tällaiseen nimenvaihtojuttuun... Siellä vaatisin myös, että lapsen oikeaa nimeä käytetään.
Eli samalla lailla, kun lapsella voi olla esim. mileikuvitusystäviä voi poika kuvitella itsensä vahvemmaksi,taitavammaksi jne tätä toista nimeä käytettäessä. Voi mennä nyt ihan metssänkin, mutta ajattelin esim. tossa hammaslääkärikohdassa sitä, että pelottaako vähemmän ,kun on joku toinen vähän kuin rooli vaikkei kuitenkaan. Mieti lukeeko esim. paljon satuja tällaisista kaksoisroolisankareista tms.
ja vielä sanon, etten ole mikään psykiatri vaan paljon lastren kanssa työskennellyt ihminen.
Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta. Itse muistan ala-asteelta tapauksen, jossa eräs tyttö vaihtoi nimensä. Tosin oli jo 12-vuotias. Muistaakseni se oli ihan virallinen nimenvaihdos.
kyse jostain vallasta, vaan ihan siitä, että ei sen lapsen identiteetti koskaan vahvistukaan sen nimen suhteen, jos sitä ei vanhemmatkaan tue. Tuollaiset hammaslääkäritilanteet on sitten vähän sellainen juttu, että pitäisi lapsen kanssa jutella siitä pelosta ja jos tosiaan lapsesta tuntuisi siltä, että hänen olisi helpompi olla vaikka " Teräsmies" kuin Timo, niin go ahead, mutta normaalitilanteessa minusta on paljon parempi pitää linjaa nimen suhteen. Se on sitä turvallisuuden luomista rajojen asettamisen kautta, ei mitenkään valtakysymys.
että jos siihen uskoa voisi, en ihmetteliskään miten tosissaan lapsesi on tuon nimen suhteen! jos se on ollut hänen nimensä " sillon ennen" ;-)
Onko hänen nykyinen nimensä sellainen, että häntä ehkä kiusataan sen takia tai onko se muuten jotenkin todella erikoinen nimi?
Luulen, että tulevat Ridget ja Brooket tulevat varmasti myös haluamaan nimenmuutosta jossain vaiheessa....
Ehkä nimihaihatus jossain vaiheessa unohtuisi tai sitten, jos nimi vain jäisi elämään, voisi lapsi sen aikuisena vaihtaakin halutessaan. Tiedän muutaman tällaisen tapauksen.