G: Kuinka paljon sait itse viikkorahaa kun olit lapsi?

12v mentiin juurikaspellolle ja siitä saatiin rahaan ja se sitten oli se juttu. 15 mentiin koko kesäksi töihin ja sillä sitten hankittiin farkut jne.

Siis vaatteet, kengät.

Oma juhliminen ja puhelinlasku piti maksaa tuosta

ja muistan joskus esim. 7-8 vanhana saaneeni 5 mk viikkorahaa. Sitten joskus 10-11 vuotiaana sain 50 mk kuukausirahaa... tosin eipä kestänyt paria päivää kauempaa. Sitten vaihdettiin sellainen systeemi, että pyysin rahaa kun sitä tarvitsin. Yleensä sainkin ihan kivasti, vaikkei meillä ylimääräistä ollutkaan. Rahat käytin leffassa käymiseen, karkkiin ja uimiseen yleensä.

Nyt oma 11 v. tyttö saa kk-rahaa 20 euroa, joka on kyllä aika paljon. Ihan liikaa siitä menee mäkkäriin ja jätskibaariin. =/

Yläasteella sain 50mk/kk.

Jo mennessäni yläasteelle olin sen kesän töissä ja sain siitä kivat lisät farkkutakin yms " luxuksen" ostamiseen.

En saanut viikkorahaa, enkä rahallista palkkiota tekemistäni kotitöistä, joita oli muuten paljon, eniten kaikista tovereistani. Rahaa saatiin silloin kun pyydettiin. Jos vaikka leffaan meni tai halus ostaa jotakin. Ekan automaattikortin sain 12-vuotiaana, mutta nostoista keskusteltiin vanhempien kanssa etukäteen. Avokätisesti antoivat rahaa, silloin kun sitä tarvitsi ja pyysi. Ihan hyvä systeemi musta.

1985.



ala-asteella viikkorahani oli 5 mk, samoin yläasteella.



kauppaoppilaitoksessa sain " jo" 5 euroa per viikko, en saanut muita tuloja vanhempieni varallisuuden takia. täytyy myöntää että harmitti kun köyhien kakarat ryyppäsivät opintotukiaan ja mulla ei ollut varaa edes juoda kahvia välitunnilla.....

vaatteitakin sain 2 paitaa ja yhdet housut, vuodessa!

Ala-asteella sain muistaakseni 5-10 mk viikkorahaa. Yläasteella muuttui kuukausirahaksi muistaakseni 50-100 mk. Lisäksi " ylimääristen" hommien teosta (esim. haravointi, omenoiden keräys) kotona sai extraa. Kauhistelin muuten tuossa juuri kun tutun 6 v saa jo 2 euroa viikkorahaa, eli enemmän kuin itse sain ala-asteikäisenä. Onhan hintataso tietysti muuttunut, mutta..

ja murrosikäisenä sitten tarpeen mukaan, kun pyysin.

tapaa, että maksetaan askareista. Perhe on yhteisyritys ja jokaisen kuuluu tehdä oma osansa, kykyjensä ja ikänsä mukaan. Eivät lapseni ole minulla töissä. Itse tyhjensin astianpesukonetta, laitoin pyykkiä kuivumaan, silitin pyykkiä, pyyhin pölyjä, tiskasin, hakkasin puita, sytytin tulia saunan uuniin/takkaan, lakaisin autotallia + laitoin työkalut takaisin paikoilleen jne.



Tiskasin jo 3-vuotiaana, en tietenkään kaikkia tiskejä, mutta kuitenkin. Kuivasin myös astiapyyhkeeseen pienenä aterimia. Nenäliinojen silitys ja sukkien parittaminen olivat hommiani ennen kouluikää, samoin oman huoneen imurointi jne.



Helpotti suunnattomasti oman elämän alkuun pääsemistä, kun oli käytännön kokemusta ruuanlaitostakin jo yläaste-iästä lähtien jne. Vuokraamiemme hääjenkkiautojen imurointi + pesu oli ainut mistä sain lisäliksaa, sillä sehän ei ole niinkään perheen normaalia työtä.



Ja rahaa todellakin sai silloin kun sitä tarvitsi. Parempi vain sekin, että vanhemmat tiesivät, että nuorella nyt tämän verran rahaa ja hän menossa ostamaan tuon ja tuon asian (uusi cd, farkut, leffalippu tms). Ei nyt tarvinnut kuitteja näytellä tms mutta ainakaan rahat eivät hävinneet tupakkaan ja viinaan niin kuin monilla luokkakavereilla jotka säästivät viikkorahoistaan ko. tarkoituksiin.



11 (prätkäjengiläisten kiltti tytär ;)

sen piti riittää kaikkeen sellaiseen, mitä halusin ostaa, mutta vanhempani eivät suostuneet, kuten ripsiväriin, kynsilakkaan, elokuvalippuihin, karkkiin jne. Eipä sillä rahalla paljon saanut.