Onko muita, jotka nukkuvat eri huoneissa?
Mieheni ja minä olemme jo melkein ihan alkuajoista nukkuneet enemmän tai vähemmän eri huoneissa miehen kuorsauksesta johtuen. Minä en kertakaikkiaan pysty nukkumaan tuhinassa ja krohinassa vaan haluan, että on hiljaista (tiedän, olen neuroottinen). Meitä se ei enää haittaa vaikka välillä olisikin kiva jäädä toisen viereen nukkumaan. Katsotaan yhdessä telkkaria sängyssä ja tehdään siellä muutakin ;-) Mutta, kun alkaa nukuttaa, niin siirryn toiseen huoneeseen nukkumaan. Lapsia meillä on kaksi ja esikoinen on vähän ihmetellyt, miksi emme nuku yhdessä. Olemme kertoneet asian niin kuin se on. Nyt olemme hiljattain kertoneet siitä ystävillemmekin. Kaikki ovat ainakin kohteliaasti ymmärtäneet mutta tiedän, että moni varmaan ajattelee meidän olevan kriisissä tms.
Onkos täällä muita vastaavassa tilanteessa? Hyvä parisuhde ja onnellinen liitto mutta halutaan nukkua omassa rauhassa?
Kommentit (13)
Ongelmana on toisen sieraimen " käyttökelvottomuus" ;-) Eli nenä sisältä niin vinossa, että toisen sieraimen kautta ei oikeastaan ilma kulje. Tämän lisäksi vielä monta kuukautta vuodessa pahat allergiat (lääkitys on) ja talvella flunssat. Pitää vaan liikaa ääntä, että minä pystyisin nukkumaan...
t.ap
No eihän siinä mitään, jos ei se teitä haittaa! Seksiä ei harrasteta nukkuissaan ja haliakin voi hereillä joka paikassa. Eipä mielestäni ole pakko nukkua samassa sängyssä, varsinkin kun siihen on " pätevä syy" .
pienten lasten perheissä tämä on " normaalia" , mutta siitä ei juuri puhuta ääneen. Olen kuullut muistakin tapauksista ja lapsiperheelliset ainakin ymmärtävät.
Minä olen ns. huonouninen. Nukahtaminen on vaikeaa tai ainakin hidasta ja etenkin heti vauva-ajan jälkeen heräilen öisin usein ja sen jälkeen unentulo saattaa taas kestää..
toki tähänkin ongelmaan löytyisi ratkaisu (kuten tuohon kuorsausongelmaan) ja se ratkaistaan parin vuoden kuluessa, mutta ei sille nyt vain ole tarvetta. Ihan sama mitä joku naapurin kummin kaima ajattelee
Välillä tilanne tuntuu tosi ahdistavalta mutta minkäs voit?!Meillä ei ongelma ole kuorsaus vaan kamalan äänenkäs mussuttaminen(heh)..Meillä ei lapsetkaan voi nukkua samassa huoneessa miehen kanssa.
Harmi sillä olisihan se ihana nukkua miehen kainalossa vauvan tuhistessa...
niin pariskuntien pitäisi uskaltaa järjestää oman perheensä nukkumiset juuri niin kuin heille on toimivinta eikä sen mukaan, mikä katsotaan soveliaaksi tavaksi ja miten " kaikki muut" tekevät.
Jotkut tykkäävät nukkua kumppaninsa lähellä - ihan kainalossa tai ainakin vieressä - ja se on silloin tietysti heille sopiva järjestely. Toiset taas, esim. minä tykkäävät omasta rauhasta ja kokevat häiritsevänä sen, että liian lähellä toinen ihminen tuhisee, kuorsaa, pitää valoja päällä yms.
helpottaisi varmasti miehesi elämää ja unenlaatua.
Minusta ihan OK nukkua eri huoneissa, jos ken haluaa.
Minä nukun vauvan kanssa eri puolella taloa että edes muut saavat nukkua.=)
Kyllä mäkin lapsettomana sitä ihmettelin, jos kuulin kaverien nukkuvan niin. Ajattelin ettei niiden liitto kyllä kauaa tule kestämään, jos kerran nukkuvatkin eri huoneissa ;D
Meillä esikoinen söi yötä päivää tiheästi, enkä minä väsyneenä jaksanut olla laittamassa vauvaa pinnasänkyyn ja ottamassa takaisin tissille viereen alle tunnin välein joka yö, joten tyttö alkoi nukkua mun vieressä. Silloin mies siirtyi toiseen huoneeseen, kun hänestä tuntui ettei pysty rennosti nukkua, kun pelkäsi huitaisevansa tms. vauvaa.
Puolivuotiaana vauva alkoi nukkua omassa sängyssään, eikä enää öisin syönyt. Silloin siirryttiin miehen kanssa samaan sänkyyn. Ajoittain nukuttiin eri huoneissa, jos esim. lapselle tuli hampaita tai oli nuhaa, saatiin molemmat välillä nukkua.
Nykyään nukutaan miehen kanssa vuorotellen joko vauvan tai esikoisen kanssa. Joka toinen yö mies nukkuu esikoisen kanssa ja minä vauvan, ja seuraavaksi yöksi sitten vaihdetaan. Erinäisistä syistä johtuen meidän vauva on pullolla, joten tämä on sinällään " helppo" toteuttaa yösyöttöjen kannalta.
Ehkä aikanaan siirrytään samaan huoneeseen nukkumaan... Saa nähdä :)
Tämä siksi, että vauva herää yöllä n.5kertaa. Ja mies lähtee aamulla töihin ennen kuin herkkäuninen taapero herää, joten hekään eivät voi nukkua samassa huoneessa.
Meillä tämä on tilapäistä ja mies palaa kainalooni, kunhan vauva oppii nukkumaan yönsä paremmin.
Ja eihän sitä seksiä unissaan harrasteta, vaikka meillä sitä ei kyllä paljon harrasteta hereilläkään...
Jokainen tavallaan! Älytöntä toimia sen mukaan " mitä muut ajattelee" .
Niin ja ihmettelijöille tiedoksi, että meidänkin elo on oikein onnellista näin!
kun kakonen syntyi ja huusi ekan puolivuotta putkeen, niin se kumpi halusi nukkua yönsä nukkui korvatulpat korvissa alakerrassa.
Nyt kaikki kolme lasta nukkuvat omissa huoneissaa yläkerrassa ja me vanhemma omassa huoneessa alakerrassa. Lapset menevät nukkumaan klo 20 ja me vanhemmat melkein aina yhtäaikaa klo 22.
Kun nyt odotan neljättä lastamme niin nukun aika kehnosti, onneksi mies ei herää kun ramppaan vessassa ja välillä käyn juomassa ym.
Mutta jos vauvan syntymän jälkeen käy taas niin että minulta menee täysin unirytmi niin silloin opettelen nukkumaan taas omassa rauhassa.
Kun kaikki saavat nukkua tarpeeksi ja samassa rytmissä niin perhe voi hyvin.
Minä ainakin olen huomannut kun pitää kiinni lasten nukkumaan menosta niin päivät sujuvat ilman kiukutteluita ja isommat jaksavat keskittyä paremmin koulussa.
Mies kuorsaa niin paljon, että nukkuu eri huoneessa. En muuten voisi itse nukkua.
Mä nukun vauvan kanssa viikot ja mies nukkuu silloin eri huoneessa, jotta jaksaa mennä klo 6 töihin.
Viikonloput mies nukkuu vauvelin kanssa ja mä saan nukkua univelkojani pois. Sopii meille.
Kuorsaus ei ole hyväksi - miehellesikään!