Lue keskustelun säännöt.
" lapsen askarrukset ei soinnu muun sisustuksen kanssa.."
16.12.2005 |
Tämä oli vastaus kun kysyin, että miksi ystäväni ei laita lapsensa tekemiä joulukoristeita ikkunaan, kun lapsi pyysi.
Eivät kuulema ole niin siistejä, että ilkeisi ikkunaan laittaa. No, eihän niiden 5-vuotiaan tekemien tarvitsekkaan olla viimeisen päälle leikattuja! Säälittää pieni lapsi, jonka sieviä askarruksia ei arvosteta.
Äiti myös sanoi laittaneensa roskiin pussillisen viime vuoden askarteluja! Lienenköhän ainut, joka säilyttää kaikki askarrukset, äitien- ja isänpäiväkortit?
Ne ovat ainutlaatuisia ja varmasti monien vuosien jälkeen, kun lapset jo lentäneet pesäsätä, niitä katsellessa tulevat muistot ja kyyneleet silmiin..
Arvostakaa lapsienne tekeleitä, he saavat kovin vähästä tervettä itsetuntoa!
Kommentit (20)
Niitä täytyy arvostaa! Ja todellakin, en antaisi itselleni anteeksi jos olisin hävittänyt kaikki äitien/isänpväkortit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että meillä kaksi tyttöä jotka ovat erittäin ahkeria piirtämään ja askartelemaan, niin kaikkea ei todellakaan voi säästää kun ei ole tilaa missä säästää ja meillä on sentään iso koti. piirustuksia tulee useampi per päivä.
Tosin ne pahvilaput, jotka oli siinä vauvansängyn päässä, on tallessa!
ap
Mutta se, että lapsi on kerhossa tai tarhassa tehnyt jonkun hänelle tärkeän taideteoksen, heitetään kaappiin piiloon, on todella julmaa lasta kohtaan!
minä jopa laittanut kirjeenvaihtoa mieheni kanssa noihin lootiin, hääkutsun, häävideon (on VHS, pitäisiköhän teettää DVD?), ekat lelut, lasten saamia synttärikortteja yms yms.
Tiedän yhden äidin, joka alkoi keräämään moista laatikkoa raskausaikana. Lapsi kuoli vähän alle 1-vuotiaana. Toimii nykyään äidin terapialaatikkona, kun voi sen avulla muistella.
Joo ja tiedän, off topic! :D
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
minä jopa laittanut kirjeenvaihtoa mieheni kanssa noihin lootiin, hääkutsun, häävideon (on VHS, pitäisiköhän teettää DVD?), ekat lelut, lasten saamia synttärikortteja yms yms.Tiedän yhden äidin, joka alkoi keräämään moista laatikkoa raskausaikana. Lapsi kuoli vähän alle 1-vuotiaana. Toimii nykyään äidin terapialaatikkona, kun voi sen avulla muistella.
Joo ja tiedän, off topic! :D
2
Mutta hyvä, että on tuollainen muistolaatikko olemassa!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon kuullu että tollaset kallisarvoiset tavarat, valokuvat ym. piirustukset kannattaa laittaa kaikki paikkaan josta tulipalon tullessa ne nopeesti ottaa mukaan! Hyvä vinkki yheltä palomieheltä.
Jos joku ei ilkeä laittaa lapsensa kuvia seinille niin hyvä olisi antaa niitä edes mummolaan.. :(
Sillä oli lompakossa yhä kaksi mun piirustusta, mitkä olin tehny hälle yli 20v aikaisemmin. Sydän sulaa sellasesta. Tuntuu, että merkitsee vanhemmalle jotakin ja on siis merkinnyt aina, kun on jaksanut aina niitä raahata mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta aika paljon kuitenkin kerho-askarteluja on tullut säilytettyä. kerta toisensa jälkeen ihmettelen pojan 5v taitavuutta kun on itse osannut tehdä vaikka minkälaista!! =) on hienoja tonttuja, tuikkulyhtyä, ovikranssia yms. jo pelkästään nyt joulun alla!
Mä myönnän että mua harmittaa välillä kun ei saa kotia laitettua niin nätiksi kun haluaisi, kummallisia paperikötystyksiä ilmestyy ikkunoihin ja seinille jatkuvasti... mutta niitä pitää vaan kehua :)
Mä kuvittelin nuorena että kun mulla on oma talo niin miten mä sitä laitan ja sisustan... nyt olen siirtänyt haaveen " täydellisestä" sisustuksesta eläkepäiviin, kun noilla lapsosilla on omat kämpät ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olen tehnyt kivoja tauluja lapsen piirustuksia ja askarteluja yhdistämällä. Esim. vesiväri" sotkun" (anteeksi lapseni!) eteen kun laittaa pari pahvieläintä, niin tulee kiva " viidakkotaulu" . Sitten kehyksiin ja vaikka sinne lastenhuoneen seinälle.
13
Mutta, ei olisi sydäntä heittää askarteluja, mitä lapsi on tehnyt kerhossa tai kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin 5-vuotias rakastaa askartelua ja piirtämistä ja " kodin koristelua" . Nytkin ikkunassa epämääräinen joulukuusi ja muuta pojan tekemää, ei ne minusta oikeasti kauhean esteettisiä ole mutta annan lapsen ne kuitenkin esille laittaa kun ovat hänelle tärkeitä.
Keittiön ja olohuoneen väliselle seinälle poika teki juuri kieltotauluja: ei saa mennä jäätelön tai sotkuisen naaman kanssa olohuoneen sohvalle. Siis piirsi jäätelön kuvan ja siihen rasti päälle, samoin sotkuinen naama jossa rasti päällä. Ne oli oikeestaan tosi hauskan näköisiä ja ihan itse keksi idean kieltotauluista.
Vaikka olisi vain pari viivaa ristissä, ihan kivoja ovat silti ja saapahan jotain seinäntäytettä lastenhuoneeseen.
Vierailija:
Meillä kaksi lasta piirtelee about 30 piirrosta päivässä, leikkelee ja askartelee kymmenkunta epämääräistä askartelua (joista he itse vain ottavat selvää). Ei todellakaan voi KAIKKIA niitä säilöä mihinkään, ainoastaan parhaimmiston - ja silti niitäkin on tällä hetkellä jo viisi paksua kansiollista kaapissa. Lapset nyt 3 ja 5v. ja perineet minulta taiteilun vimman...
Mummi oli ollut sairaalassa ja olimme pariin otteeseen käyneet häntä katsomassa. Ensimmäisellä kerralla olin ujoillut sairaala ympäristöä, mutta toisella kerralla olin piirtänyt mummille kortin, jossa hän makaa sairaalasängyssä ja hymyilee.
Kun katsoimme mummin kanssa vanhoja valokuvia tuossa pari viikkoa sitten, tuli tämä kortti vastaan. Itse oli koko jutun tietenkin unohtanut, mutta kun sen näin, niin muistin, kuinka olin sen piirtänyt. Ja mun mummi oli säästänyt tuon kortin 25 vuotta! Tuli hyvä mieli, tiesi, että olen ollut tärkeä silloin ja olen tärkeä nyt!
On niitä äidilläkin jotain säästössä...
Meillä remontoitiin just lastenhuone ja äkättiin miehen kanssa, että eipä laiteta sinne tapetteja, vaan maalataan vaan seinät, niin saavat lapset tapetoida seinät piirustuksilla ja askarteluvirityksillä. Eihän se enää näytä sisustuslehdestä reväistyltä sävy sävyyn -lastenhuoneelta (aluksi oikeasti näytti), mutta lapset tykkäävät tosi paljon. Ja onhan niitä väkerryksiä muuallakin, mutta lastenhuone on niiden valtakuntaa.
Pinnaa on joutunut venyttämään siinäkin, että sietää lasten silppuamista, maalaamista, liimaamista ja siitä seuraavaa sekasotkua, mutta eivätpä nuo sitten ehdi niin paljon tapella eivätkä kitise tekemistä, eivät kaipaa niin paljon videoita tai tietokónepelejä. Ja uskoisin että tuo askarteluvillitys menee kyllä muutaman vuoden sisällä ohi. 5-vuotias taitaa olla siihen oikein himoiässä; meilläkin 5-vuotias väkertää lähes jatkuvasti jotain.
Meillä kaksi lasta piirtelee about 30 piirrosta päivässä, leikkelee ja askartelee kymmenkunta epämääräistä askartelua (joista he itse vain ottavat selvää). Ei todellakaan voi KAIKKIA niitä säilöä mihinkään, ainoastaan parhaimmiston - ja silti niitäkin on tällä hetkellä jo viisi paksua kansiollista kaapissa. Lapset nyt 3 ja 5v. ja perineet minulta taiteilun vimman...
Arvostan toki lasteni luovuutta, mutta minulla on suht realistinen käsitys siitä, missä määrin niitä edes lapsi itse aikuiseksi kasvettuaan jaksaa kovin mittavasti arvostaa ja läpi käydä.
Seinät meillä on jo keittiössä ja lastenhuoneessa täynnä lasten tekeleitä, samoin ikkunat.
joka oli musta silloin todella upea. Nykyään se näyttää musta täysin epämuodostuneelle, mutta niin vain äidilläni on se tallessa ja joku joulu se ilmestyy kirjahyllyn päälle möllistelemään.
Samoin tarhassa tekemäni äitienpäivälahja siltä vuodelta kun täytin 2 vuotta on yhä seinällä. (jalanjälkeni saveen painettuna)
Itsellä mulla tässä tietokoneen ympärillä lasteni piirtämiä kuvia ympärilläni; hevosia ja hämähäkkejä. Kaikkein hienoimmat ja tunnearvoisimmat työt ovat lasten muistolaatikoissa sairaalarannekkeiden, ekan hatun ja kotiintulovaatteiden yms sälän kanssa. Mulla vain tyttäriä ja luulen, että he ilostuvat kovasti jos ja kun ovat aikanaan itse saamassa lapsia kun voin antaa heille nuo laatikot.