miten takoa järkeä anopin päähän?????

anoppi on vakaasti sitä mieltä, että lapsemme on niin kehittynyt, että voi leikkiä ns. isojen lasten leluilla. 2-vuotiaalle ostetaan lahjaksi 7+ legoja " kun se on niin fiksu ja kehittynyt, kyllä se osaa" . Lisäksi ostellaan kaiken maailman akkumoottoriautoja " hyvä se on pienestä jo oppia, ettei tarvitse itseään liikkumisella rasittaa" . Itse kun haluaisin, että lapsi oppisi ajamaan _polku_pyörällä eikä vain painamaan kaasua ja istumaan.



Ylipäänsä anoppi ihannoi sitä, että lapsille opetetaan menemään siitä,mistä aita on matalin, lusmuilemaan,laiskottelemaan ja välttelemään fyysistä rasitusta ja tekemistä.



Mikään puhe ei mene perille, olen turha hössöttäjä-äiti, joka ei tajua lapsensa parasta.



Lahjat vielä useimmiten annetaan lapselle suoraan, joten siinä vaiheessa asiaan on vaikea puuttua (ja nimenomaan anoppi toimii näin,koska tietää, että laittaisimme lapselle sopimattoman lahjan odottamaan oikeaa aikaa).

Todella mukavaa kun 2-vuotias saa lahjaksi hienon mopon, joka on tarkoitettu yli 6-vuotiaille lapsille. Se, että mopo on nopea, kiikkerä eikä lapsi hallitse sitä millään tavalla (osaa painaa kyllä kaasua, mutta siinä se onkin) - sillä ei ole mitään väliä eikä anoppi sitä tajua " kun se on niin kehittynyt" .



Mieheni sanoi äidilleen suoraan, että enää ei yhtään lahjaa lapselle suoraan vaan kaikki meidän kautta tai niin, että lahjoihin on " lupa" meiltä. Ei mitään vaikutusta, tänään anoppi sitten naureskeli minulle kun kävi kylässä, että jouluksipa on sellainen lahja, ettemme edes osaa kuvitella. En todellakaan enää osaa edes kuvitella, mitä tuo eukko on nyt keksinyt. Enkä tiedä mitä pitäisi tehdä, kaivaa lahja erilleen etukäteen ja katsoa mikä se on? Vai antaa lapsen avata ja kokea pettymys kun lelu joudutaan laittamaan syrjään vaarallisuuden vuoksi?

Sitä kun moni anopin antama lelu on, nimenomaan vaarallinen.